Ođđasat

Sámediggi šálloša bággonjuovvama

Sámediggi ii ipmir manne stáhta ja boazodoallostivra ii dáhtton čuovvut ON ávžžuhusa ja vuordit bággodoaimmaiguin Jovsset Ánte Sara vuostá, dassái go Sara váidda lea gárvvisin meannuduvvon ON Olmmošvuoigatvuođakomiteas.

Stáda boahtá politiija vehkiin njuovvat Jovsset Ántte ealu

Stáda ja Nuorta-Finnmárkku diggegoddieai dáhtoguldalit Ovttastuvvan Našuvnnaid, matdáhttotvuordit bággodoaimmaiguin Jovsset Ánte Sara vuostá. Go orohat bidjá gárdái čakčamánus, de Eanandoallodirektoráhta lea gearggus fámuin njuovvat Sara ealu. Direktoráhta dáhttu politiijaid, Biebmobearráigeahču, Boazopolitiija, boazolohkkiid, Fylkkamánni ja njuovahaga veahkkin dán bargui.

Buoridit mánáid ja nuoraid matematihkkagelbbolašvuođa

Vahkus dievai Geasseskuvla, ja Sámi ealáhusgárddi fitnodatráđđeaddi mielas lea somá go dievihii nu jođánit. Dán jagi lágiduvvo Forskerfabrikkena geasseskuvla vuosttaš háve Kárášjogas.

Silbbaid buhtistit

Lea leamaš guhkes geassi, ja čakča lea jo čoalkaleamen uksii. Headjakoarttat heaŋgájit miehtá galbmaskáhpa, ja dál lei fáhkka hirbmat headjagoiku. Muhto diibmá, go ledjen fárremin, de in muitán bidjalit silbbaid galmmihanbumbái. Ja dál, dál leat silbbat buot čáhpodan. Mun in olle doalvut silbarávdái vai doppe buhtistit, nu ahte dál šattan mun ieš bargat! In gilleše boaluid váldit eret boahkánis, go lea hirbmat áddjás bargu fas giddet.

Biibbaljorgaleapmi boktá beroštumi

Fargga lágiduvvo biibbalseminára Sámi allaskuvllas. Seminára bistá beannot beaivve ja lágiduvvo 23.-24. beaivve dán mánus. Seminárii lea stuora beroštupmi, go dál eai leat šat ollu sajit báhcán.

Sámi nuorat ráhkkanit alit ohppui álgit

Dál lahkonišgohtet vuosttaš skuvlabeaivvit. Nuorat leat doama doama ráhkkaneame ođđa hástalusaide, muhtimat ođđa báikkis, muhtimat ođđa skuvlii ja muhtimat ođđa luohkkái.

Geahččit ja lágideaddji duhtavačča Gorso-festiválain.

Ledje veaháš váttisvuođat Bearjadaga, muhto dat ii bissehan olbmuid suohtastallamis. Lágideaddji lea hirpmástuvvan ja duhtavaš og ledje nu olusat geat ledje boahtán, ja og lea oaidnán man bures manai vuosttaš Gorso-festiválain.

Liidneriessan

Liinniin leat iešguđet ivnnit ja hearvvat. Mii riessat maid liinniid iešguđetge láhkai. Muhtimat liikojit fierbmut buori láhkai, earát ges liikojit guođđit eanet gaskka čuolmmaid gaskii. Mun lean fitnan liidneriessu luhtte oahppamin mo sáhttá riessat liinni!

Vihtta riikka, guovtti vahkkus

Ida Charlotte Kemi ja Stina Marie Rollstad leaba ráhkkaneame mátkkoštit máilmmi guokte vahku. Áiguba fitnat iešguđetge riikkain, ja Norggas mátkkoštit ovdal geassi nohkká.

Eiseválddit leat sihkkon báikkálaš rivttiid ja addán ovdamuni Suoma bartaeaiggádiidda

Ráđđehus ja Suoma eiseválddit leat dahkan ođđa šiehtadusa Deanu guolásteami birra, gulahalakeahttá báikkálaš guolástanorganisašuvnnaiguin, Sámedikkiin ja báikkálaš olbmuiguin.

Ođđa ofelaččat almmuhuvvon Márkomeanus

Dán jagi háliidedje olles 19 nuora beassat Sámi ofelažžan. Dađi bahábut besset dušše njealjis dán gelddolaš bargui. Ođđa ofelaččat leat ge dál almmuhuvvon Márkomeanus, Evenášši suohkanis, mannan bearjadaga.

Márkomeanu 20 jagi ávvudeapmi

Dán jagi ávvudedje Márkomeanus 20 jagi vuosttaš lágideames. Lávddis guoimmuhedje Mari Boine, ISÁK, Article 3, Kevin Boine, Dj Idja, Ánnásuolu, Katarina Barruk, Áilu Valle ja Yarsem Galkin.

Návddáš boskka buorrevuođaid!

Boskka sáhttá geavahit feara masa ja lei njálggis mánáide dolin, varasnaga giđđagease lei njálggat boskanađa njamadit. Seammás dainna oažžu valjis c-vitamiinnaid luonddus. Fádnus (nuorra boskkas) lea valjis c-vitamiidna, lasttain lea eanet go nađas. Dainna lágiin sámit ja inuihtat bisso dearvvašin eaige ožžon skurbbetdávdda (skjørbuk).

Siiddut