Ođđasat

Sámediggi bargagoahtá Riikkarevišuvnna cuiggodemiid ektui

Sámediggi bargagoahtá Riikkarevišuvnna cuiggodemiid ektui

Sámedikki stipeandavejolašvuođat viiddiduvvojit nu ahte oahppan oahpaheaddjit ožžot stipeandda jus háhket oahpahusgelbbolašvuođa sámegielfágain. Seammás Sámedikkis giktališgohtet nuoraid šaddat oahpaheaddjin.

Eai vuollán vel Nussir-áššis

Gonagas stáhtaráđis lea dohkkehan Nussir ASA ruvkedoaibmakonsešuvnna Nussiris ja Gumpenjunis, Riehpovuonas. Sámediggi ja boazodoallit barget ruvkke vuostá ain.
LOHKKIIDREIVE - Sámmol Ante, Anders S. Buljo, Ávjovári Johttissápmelaččaid listtu várrelahttu

Johttisápmelaččaid listu duhtavaš evttohusain

KRONIHKKA - KRONIKK

Sámi mánáid vuoigatvuođat leat viimmat guovddážis

Riikarevišuvdna almmuhii maŋŋebárgga raportta sámi ohppiid vuoigatvuođa birra oahpahussii sámegielas ja sámegillii. Revišuvnnas lea čielga sáhka mii muitala ahte oahpahus lea váilevaš. Sámedikkis mii váldit dien konklušuvnna hui duođas, ja dan doaivvun earát maid dahkat.

Duodjemárkanat – albma menestus

Dán jagi fitne erenoamáš olu olbmot Sámi stuorámus duodjemárkaniin, mat lágiduvvojit juohke jagi Guovdageainnus. Mii finaimet govveme meassuin.
Sámi gründárat ja fitnodateaiggádat:

Fáhtehalai dáiddavuigŋii

Laila Labba ii riekta diehtán manin háliidii šaddat, muhto maŋŋel go fáhtehalai dáidda-vuigŋii, de diđii ahte háliida iežas dáidaga bokte doarjut ja gáhttet sámi luonddu ja kultuvrra.

Doarjja ođđa sámi mánáidgárdeossodahkii Romssas

Sámediggeráđđi lea juolludan 200.000 ruvnnu Sjømannsbyen mánáidgárdái Romssas. Dohko plánejit ođđa sámi ossodaga ásahit.

100 sámi portreahta šattai girjin

3000 miilla miehtá Sámi luoittášii govvideaddji Torgrim Halvari. Ulbmil lei govvet 100 sápmelačča. Dál lea beakkán govvačájáhus “100 sámi portreahta” šaddan girjin.

Dáhttu ásahit Innovašuvdna Sámi 

Váilevaš kapitála ja investorat Sámis leat stuora hástalussan sámi ealáhusaide. Danne árvala ge Bargiidbellodaga sámediggejoavku ásahit sierra Innovašuvdna Sámi - ásahusa mii ovddidišgoahtá sámi ealáhusaid.

Niko ja Ingá-Máret leaba ođđa Romssa fylkkajuoigi

Niko-Mihkal Valkeapää ja Ingá-Máret Gaup Juuso leaba Romssa fylkkasuohkana ođđa fylkkajuoigi guovttos. – Mii leat oba rápmásat go soai háliideigga šaddat min joavkku oassin. Mii dáhkidit ahte dii beassabehtet olu gullat sudnos. Ii leat go illudit, lohká Tromssa kultur- ja ealáhusfylkkaráđđi Sigrid Ina Simonsen.

Dorjot rájáidrasttideaddji museaprošeavtta

Sámediggeráđđi juolluda 332.000 ruvdnosaš doarjaga Saemien Sijte-vuođđudusa prošektii «Muittut, muitalusat - the story of the Sámi by the Sámi».
Sámi gründárat ja fitnodateaiggádat:

Mánnávuođa niegu čuovvumin

Stuorra beroštupmi biktasiidda oaččui Kajsa Kvernmo goarrut alcces biktasiid nuorran ja son niegadii bivttashábmejeaddji ámmáhis. Dál son eaiggáduššá guokte fitnodaga ja lea aiddo almmuhan ođđa sámi bivttasmearkka.

– Ii leat sáhka dušše resursaváilivuođas, muhto maiddái vuoruheames

Sosialisttalaš gurutbellodat dáhttu Stuorradikki jođánit meannudit Riikkarevišuvnna raportta ja dalán buoridit sámegieloahpahusa.

Riikkarevišuvdna gáibida buoret sámegiel oahpahusa

Skuvllat ja skuvlaeaiggádat leat beare heajut muitalit ahte ohppiin lea vuoigatvuohta sámegieloahpahussii. Gáiddusoahpahus lea menddo heittot ja menddo sámegiel oahpaheddjiid ja oahpponeavvuid váilun heajosmahttá oahpahusfálaldaga. Nu cealká Riikkarevišuvdna raporttastis.

Sámi nissonat ealáhushutkin

Vihtta sámi nissonfitnodatjođiheaddji designsuorggis geat vuvdet miljovnnaid ovddas dán guovllus, leat dáid beivviid leamaš čoahkkanan Romsii. Ovttas Sámedikkiin leat sii ráhkkanan ovttas Oslo Design Fair searvamii borgemánus 2020.

Behtohallan go ráđđehus suovvá Nussira álggahit ruvkedoaimmaid

Gonagas stáhtaráđis lea odne dohkkehan Nussir ASA ruvkedoaibmakonsešuvnna Nussiris ja Gumpenjunis Riehpovuonas. Sámediggepresideanta Aili Keskitalo ja sámediggeráđi Silje Karine Muotka leaba garrasit behtohallan.

Siiddut