Magasiidna

KRONIHKKA . KRONIKK

Áigot go politihkkarat váldit ovddas- vástádusa sámegiela boahtteáiggis?

Dán jagi lea ON:a eamiálbmogiid giellajahki. Máilmmi máŋgga duhát gielas lea stuora oassi eamiálbmotgielat ja eatnašat dain leat garrasit uhkiduvvon. Ruoŧas leat alla áigumušat das dat geat bohtet iežá riikkain ja ásaiduvvet diehke galget oahppat ruoŧagiela vai beasaledje oassálastit servvodagas, buot dásiin. Muhto mii guoská sámegillii de eai gávdno áigumušat dan ektui got visot sámit, geat leat ovddeš politihkka geažil massán sihke gielladomeanaid, ja maiddái gielaset, galget beassat iežaset servvodagas oassálastit juohke dásis Maid háliida ođđa kulturministtar Amanda Lind ja ráđđehus olahit dáinna ja got Sámediggi áigo ovddidit ášši?

Goikat biergodáiggi

SÁMi Ođasmagasiinnas ráhkadat reportášaid sámi árbevirolaš eallimis man nu hámis. Dán háve leat fitnan boazodoalli ja Sámediggeráđi Berit Marie E. Eira luhtte oahppame movt ávkkástalat bierggus man ii leat nu álki goikadit. Son lea čeabeha ja njárččá ferdnen ja goikadan. Dáinna lágiin lea dus goikebiergu guovtti vahku sis.

Guovdageainnu beassášmárkanat

Lea veadjetmeahttun ovtta artihkkaliin muitalit čiekŋalit Guovdageainnu beassášmárkaniid. Prográmma lea spaggadievva smávit ja stuorát dáhpáhusain, sihke mánáide ja ollesolbmuide. Mii leat geahčastan prográmma.

– Mu dájuhedje mielde filbmemii, inge šat beassan eret

Reindrømmen-nammasaš NRK tv-ráidu lea nammaduvvon evttohassan Gullruten bálkkašupmái. Per Kitti gii lea mielde ráiddus, dovdá dájuhuvvon ja dulbmojuvvon filbmadahkkis ja lea dahkan visot maid sáhttá oččodit iežas govaid eret ráiddus. NRK ii miehtan govaid váldit eret, eaige bala dán šaddat ođđa VG-áššin gos VG šattai šallošit Trond Giskii boasttu dieđuid juohkán.
– Musihkka lea mu terapiija

Masá jápmá vuoiŋŋašvardimii

Badjelaš guokte jagi dassá SÁMi ođasmagasiidna ságastii Sančuari Svein Egil Oskaliin. Dalle son lei vuorddašeame ceavzá go vuoiŋŋašvardima maŋŋá. Sančuari heittii čuojaheames eaige sii joatkán šat ođđa CD:in, maid ledje válbmeme. Dál lea mokta máhccan ja eallima stuorámus illu lea bearaš, luondu ja musihkka.
- SápmiToo dehálaš doaibma

Jávohisvuođas almmolašvuhtii

Dáiddadállu lágidii vahkku áigi SápmiToo. Golmma beaivásaš doaluin celke ahte eai dohkket vuortnuheami, veahkaválddálašvuođa eaige seksuálalaš illasteami.

Sáhtat váikkuhit sámi oahppoplánaide

Dál leat vuođđo- ja joatkkaskuvlla ođđa oahppoplánaárvalusat gulaskuddamis. Nu maiddái sámi skuvlla, sámi gielaid ja sámi parallealla seammaárvosaš oahppoplánat. – Mii háliidit ahte nu olusat go vejolaš buktet gulaskuddancealkámušaid, dadjá sámediggeráđđi Mikkel Eskil Mikkelsen

– Duopmu dehálaš sápmelaččaide

Jurista Láilá Susanne Vars lohká vuoittu Suoma gearretrievttis sáhttit mearkkašit olu sámiide.
Vuite gearretrievttis Suoma stáda vuostá

Duopmu ávkin buot sámi guollebivdiide

Dál lea golihan badjel vahkku dan rájes go Lappi gearretriekti celkkii ahte Kati ja Heidi Eriksena bivdojoavku ii lobihuššan, go bivde Veahčajoga oaggunlobi haga. SÁMi ođasmagasiidna lea fitnan ságastallamin gearretrievtti vuitiiguin, geat sáhttet váikkuhit dasa mot sápmelaččaid guolástanvuoigatvuođat suodjaluvvojit miehtá Sámi.

Isolerejuvvon máilbmi rievdá dál oalát

Fargga rahpasa áibbas ođđa máilbmi Kalaallit Nunaatas. Visot smávva gilážat ožžot govdafierpmádaga ja digitála máilbmi fátmmasta eanaš viesuid. Dat sáhttá leat sihke ávkin ja bahán kalaallisut-gillii, maid doppe hállet.

Sámediggi árvvoštallá geassit Nussira duopmostuolu ovdii

Sámedikki váidda Nussira mearrádusas lea sáddejuvvon ráđđehussii. Sámedigge maid lohká sámi servodat ferte leat gearggus dasa ahte Nussir ášši gesset Norgga duopmostuolu ovdii.

– Mii nagodat eambbo sámegiela oččodit digitála máilbmái

Sámedikkis lea dáhttu nannet sámegiela digitála máilmmis. Bures profilerejuvvon giellabargis ja giellaberošteaddjis Ánne Márjá Guttorm Gravenis ja Romssa teknologiija giellabirrasis lea nana jáhkku ahte sámegielas lea buorre boahtteáigi digitála vuogádagain.

– Mu namma lea Gová-Nils Heaikka Niko

– Jus eatni mielde galggan čilget, de mu namma lea maid Mihku Ánne Niko, muitala son gean varra eatnašat dovdet Niko Valkeapääin.
Fred Buljo muitala iežas musihkkakarrieras SÁMi ođasmagasiidnii

Doalvu luođi Eurohpái

Lei stuora beaivi go Ella Marie Hætta Isaksen vuittii Stjernekamp-gilvvu ja gaskkustii luođi ja sámi musihka olles dáčča álbmogii. Fargga mis lea nubbi stuorra beaivi, go Fred-René Øvergård Buljo ja KEiiNO dolvot luođi olles Eurohpái miessemánu 19. beaivvi. Dalle servet Eurovision Song Contestii Tel Avivas.

– KEiiNO lea buorre giellaambassadevra

Sámediggepresideanta Aili Keskitalo lea ilus go KEiiNO-joavku galgá ovddastit Norgga Eurovision Song Contest lávlungilvvus. Dákko bokte fuomášuhttet sii sámegiela ja sámi kultuvrra, dadjá presideanta.

Vuite MGP - Dál dollejit Israelii

Fred René Buljo ja KEiiNO vuittii Norgga Melodi Grand Prix loahppagilvvuid ja ovddastit Norgga Israelis Eurovision Song Contestas.

Siiddut