Magasiidna

Isolerejuvvon máilbmi rievdá dál oalát

Fargga rahpasa áibbas ođđa máilbmi Kalaallit Nunaatas. Visot smávva gilážat ožžot govdafierpmádaga ja digitála máilbmi fátmmasta eanaš viesuid. Dat sáhttá leat sihke ávkin ja bahán kalaallisut-gillii, maid doppe hállet.

Sámediggi árvvoštallá geassit Nussira duopmostuolu ovdii

Sámedikki váidda Nussira mearrádusas lea sáddejuvvon ráđđehussii. Sámedigge maid lohká sámi servodat ferte leat gearggus dasa ahte Nussir ášši gesset Norgga duopmostuolu ovdii.

– Mii nagodat eambbo sámegiela oččodit digitála máilbmái

Sámedikkis lea dáhttu nannet sámegiela digitála máilmmis. Bures profilerejuvvon giellabargis ja giellaberošteaddjis Ánne Márjá Guttorm Gravenis ja Romssa teknologiija giellabirrasis lea nana jáhkku ahte sámegielas lea buorre boahtteáigi digitála vuogádagain.

– Mu namma lea Gová-Nils Heaikka Niko

– Jus eatni mielde galggan čilget, de mu namma lea maid Mihku Ánne Niko, muitala son gean varra eatnašat dovdet Niko Valkeapääin.
Fred Buljo muitala iežas musihkkakarrieras SÁMi ođasmagasiidnii

Doalvu luođi Eurohpái

Lei stuora beaivi go Ella Marie Hætta Isaksen vuittii Stjernekamp-gilvvu ja gaskkustii luođi ja sámi musihka olles dáčča álbmogii. Fargga mis lea nubbi stuorra beaivi, go Fred-René Øvergård Buljo ja KEiiNO dolvot luođi olles Eurohpái miessemánu 19. beaivvi. Dalle servet Eurovision Song Contestii Tel Avivas.

– KEiiNO lea buorre giellaambassadevra

Sámediggepresideanta Aili Keskitalo lea ilus go KEiiNO-joavku galgá ovddastit Norgga Eurovision Song Contest lávlungilvvus. Dákko bokte fuomášuhttet sii sámegiela ja sámi kultuvrra, dadjá presideanta.

Vuite MGP - Dál dollejit Israelii

Fred René Buljo ja KEiiNO vuittii Norgga Melodi Grand Prix loahppagilvvuid ja ovddastit Norgga Israelis Eurovision Song Contestas.

Duohta boazosukseassa

Rørosrein AS lea vuollel logi jagis nagodan šaddat okta daid eanemus sukseassafitnodahkan Sámis. Fitnodat álggii guvttiin bargiin ja dál leat fitnodagas 7 ollesáigge- virggi ja fitnodat čađat buvttada ja ovddida ođđa buktagiid.
Girjeárvvoštallan

Ii dát leat dat eana

In leat guhkes áigái dohppen gihtii dakkár girjji, mii livččii hálahan mu dan muddui, go Inga Ravna Eira ja Mathis Nango girji – Ii dát leat dat eana

Váide iežaset lobihis guollebivdin – gárte duopmostuolu ovdii

Anne Nuorgam, Heidi Eriksen, Kati Eriksen ja su 17-jahkásaš gánda Erke Eriksen eai oaidnán eará go lobiheamet bivdit Veahčajoga vai sámi vuoigatvuođat čielggaduvvoše duopmostuolus.
Son lea dál oahppan máttasámegielat dulka

– Hirbmat somás ja dehálaš oahppu

Dán dálvvi leat viđas gazzan máttasámegiel dulka-oahpu. Oahpahus galgá buoredit dulkonbálvalusaid gaskkal almmolaš ásahusaid ja máttasámegielagiid.

Anastasia ráhkisvuohta

Lei čába geassebeaivi 1960. Ársjohka. Ársjoga gilli lea Barents meara gáttis, guovdu Guoládatnjárgga, buori luossajoga johkanjálmmis. Nuorra Anastasia ja su ráhkis Aleksander čohkahallaba dollagáttis bassimin váras luosa. Vilges buoidi šnjiriha luossabihtás, goaiku dollii. Nuora guovttos geahččaba nubbi nubbái ráhkkásaš čalmmiiguin. Soai leaba lihkolaččat.
Boazodoallostivra bágge dál Jovsset Ánte njuovvat:

– Paradoksa go bággejit njuovvat seammás go rahpet Nussira

Boazodoallostivra ii dáhto vuordit Ovttastuvvon Našuvnnaid Olmmošvuoigatvuođalávdegoddi cealkámuša áššis ja bággejit dál Jovsset Ante Sara njuovvat 75 heggii gáržžes guohtuneatnamiid geažil. Seammás Norgga Ráđđehus rahpá Nussir ruvkedoaimmaid seamma guvlui gos Saras leat bohccot.
Sámi diibmobealli šattai sukseassan

Ođđa sámi designer hirpmástuhttá

Birtavárrilaš sámi bivttashábmejeaddji Ramona Salo vuittii gieskat DOGA ođđa designeriid bálkkašumi 2018. Dat lea stuorámus bálkkašumi, maid sáhttá vuoitit Norggas. Gilvvu lágida DOGA (Design ja arkitektuvra) ja son fidnii bálkkašumi designoahpu masterbargguinis “Sámi diibmobealli”.

Loahpahedje sámi vahku heargesprinttain guovdu gávpoga

Romssa sámi vahku loahpahedje guovdu gávpoga NM heargevuodjingilvvuin. Falimus heargi lei Selfie, man Nils Kai Ante Anti vujii. Eaiggát Biret Julianne Hætta illudii golli ovddas.

– Stádas ii leat seamma oaidnu go mis

– Bija dulkoma eret ja guldal baicce. It dárbbat dulkka jus dárkilit guldalat. Dađistaga go hárjánat de ipmirdišgoađát. Dál lea áigi gulahallagoahtit, beroškeahttá makkár sámegielagiin háleštat dahje guldalat.

Siiddut