Kultuvra

– Musihkka lea mu terapiija

Masá jápmá vuoiŋŋašvardimii

Badjelaš guokte jagi dassá SÁMi ođasmagasiidna ságastii Sančuari Svein Egil Oskaliin. Dalle son lei vuorddašeame ceavzá go vuoiŋŋašvardima maŋŋá. Sančuari heittii čuojaheames eaige sii joatkán šat ođđa CD:in, maid ledje válbmeme. Dál lea mokta máhccan ja eallima stuorámus illu lea bearaš, luondu ja musihkka.
- SápmiToo dehálaš doaibma

Jávohisvuođas almmolašvuhtii

Dáiddadállu lágidii vahkku áigi SápmiToo. Golmma beaivásaš doaluin celke ahte eai dohkket vuortnuheami, veahkaválddálašvuođa eaige seksuálalaš illasteami.

– Duopmu dehálaš sápmelaččaide

Jurista Láilá Susanne Vars lohká vuoittu Suoma gearretrievttis sáhttit mearkkašit olu sámiide.
Vuite gearretrievttis Suoma stáda vuostá

Duopmu ávkin buot sámi guollebivdiide

Dál lea golihan badjel vahkku dan rájes go Lappi gearretriekti celkkii ahte Kati ja Heidi Eriksena bivdojoavku ii lobihuššan, go bivde Veahčajoga oaggunlobi haga. SÁMi ođasmagasiidna lea fitnan ságastallamin gearretrievtti vuitiiguin, geat sáhttet váikkuhit dasa mot sápmelaččaid guolástanvuoigatvuođat suodjaluvvojit miehtá Sámi.

Isolerejuvvon máilbmi rievdá dál oalát

Fargga rahpasa áibbas ođđa máilbmi Kalaallit Nunaatas. Visot smávva gilážat ožžot govdafierpmádaga ja digitála máilbmi fátmmasta eanaš viesuid. Dat sáhttá leat sihke ávkin ja bahán kalaallisut-gillii, maid doppe hállet.

– Digitála rehketbihtás ii leat loahppage

Sámediggi ii leat goassege geahččalange rehkenastit man olu mávssašii beassat seamma dássái go dárogiella dan digitála máilmmis.

– Mii nagodat eambbo sámegiela oččodit digitála máilbmái

Sámedikkis lea dáhttu nannet sámegiela digitála máilmmis. Bures profilerejuvvon giellabargis ja giellaberošteaddjis Ánne Márjá Guttorm Gravenis ja Romssa teknologiija giellabirrasis lea nana jáhkku ahte sámegielas lea buorre boahtteáigi digitála vuogádagain.

– Mu namma lea Gová-Nils Heaikka Niko

– Jus eatni mielde galggan čilget, de mu namma lea maid Mihku Ánne Niko, muitala son gean varra eatnašat dovdet Niko Valkeapääin.
Fred Buljo muitala iežas musihkkakarrieras SÁMi ođasmagasiidnii

Doalvu luođi Eurohpái

Lei stuora beaivi go Ella Marie Hætta Isaksen vuittii Stjernekamp-gilvvu ja gaskkustii luođi ja sámi musihka olles dáčča álbmogii. Fargga mis lea nubbi stuorra beaivi, go Fred-René Øvergård Buljo ja KEiiNO dolvot luođi olles Eurohpái miessemánu 19. beaivvi. Dalle servet Eurovision Song Contestii Tel Avivas.

– KEiiNO lea buorre giellaambassadevra

Sámediggepresideanta Aili Keskitalo lea ilus go KEiiNO-joavku galgá ovddastit Norgga Eurovision Song Contest lávlungilvvus. Dákko bokte fuomášuhttet sii sámegiela ja sámi kultuvrra, dadjá presideanta.

Vuite MGP - Dál dollejit Israelii

Fred René Buljo ja KEiiNO vuittii Norgga Melodi Grand Prix loahppagilvvuid ja ovddastit Norgga Israelis Eurovision Song Contestas.

Guoddalan ášši Alimusriektái

Peder Sokki vuoittáhalai stáda vuostá Hålogalándda lágamánnirievttis ja gárttai áibbas vuoigatvuođaid haga. Dál son lea ášši guoddalan.

Duohta boazosukseassa

Rørosrein AS lea vuollel logi jagis nagodan šaddat okta daid eanemus sukseassafitnodahkan Sámis. Fitnodat álggii guvttiin bargiin ja dál leat fitnodagas 7 ollesáigge- virggi ja fitnodat čađat buvttada ja ovddida ođđa buktagiid.

– Vuorrásat galggaše searvat gieldda ja fylkkadiggeválggaide

Politihkalaš bellodagat ja listtut ráhkkanit čavčča gieldda- ja fylkkadiggeválggaide. Go diehtit ahte vuorrasat lassánit, de vuorjašuvvat das go nu unnán vuorrasat leat nominerejuvvon sihkkaris sajiide válgalisttain, oaivvilda Sámedikki vuorrasiidráđđi.
Girjeárvvoštallan

Ii dát leat dat eana

In leat guhkes áigái dohppen gihtii dakkár girjji, mii livččii hálahan mu dan muddui, go Inga Ravna Eira ja Mathis Nango girji – Ii dát leat dat eana

Váide iežaset lobihis guollebivdin – gárte duopmostuolu ovdii

Anne Nuorgam, Heidi Eriksen, Kati Eriksen ja su 17-jahkásaš gánda Erke Eriksen eai oaidnán eará go lobiheamet bivdit Veahčajoga vai sámi vuoigatvuođat čielggaduvvoše duopmostuolus.

Siiddut