Kultuvra

Sámi gründárat ja fitnodateaiggádat:

Juoigalas oahpaheaddji váillaha kulturskuvlafálaldaga mánáide

Sámi musihkkár ja oahpaheaddji Jan Ole Hermansen váillaha buoret movttiidahttima musihkain ja sávašii ruhtajuolludeami kulturskuvlafálaldahkii iežas ruovttugillái Mázii.
Frozen II:

Hollywood Sámis

Frozen II dahje Jikŋon II filbmabargit leat viežžan inspirašuvnna Sámis.

Loga beakkálmasaid juovllaid birra

Muhtimat bosihit, muhtimat ávvudit árbevirolaš vugiin ja muhtimat eai ávvut obanassiige. Mii leat iskan movt sámi beakkálmasaid, njunnošiid ja gründáriid juovllat leat.
Sámi gründárat ja fitnodateaiggádat:

Beassášfestiválas máilmmilávdái

Fred René Buljo musihkkakarriera álggii Guovdageainnu Beassášfestivála lávddis. Dál gullo miehtá máilmmi Keiino-joavkkuin, mii maiddái fargga almmuha vuosttaš skearru.
KRONIHKKA

Virtuála mátki Áillohačča máilmmis

FoU i Kulturtanken -ossodaga Charlotte Blanche Myrvold ja Kulturtanken kulturárbbi ja sámi fokusa fágaovddasvástideaddji Bente Aster. Heivehan sámegillii: SÁMi ođasmagasiidna GOVAT: Bente Aster.
Ođđa glássabossundáiddár geargan oahpuinis

Bossu heakka dološ duodjeárbevirrui

Miriam Thi Berglen (21) lea dáid beivviid čađahan fágareivve glássabossumis. Dáhpáhus lea historjjálaš go dat lea vuosttaš geardde go glássabossunreive čađahuvvo Finnmárkkus.

Eai vuollán vel Nussir-áššis

Gonagas stáhtaráđis lea dohkkehan Nussir ASA ruvkedoaibmakonsešuvnna Nussiris ja Gumpenjunis, Riehpovuonas. Sámediggi ja boazodoallit barget ruvkke vuostá ain.
LOHKKIIDREIVE - Sámmol Ante, Anders S. Buljo, Ávjovári Johttissápmelaččaid listtu várrelahttu

Johttisápmelaččaid listu duhtavaš evttohusain

KRONIHKKA - KRONIKK

Sámi mánáid vuoigatvuođat leat viimmat guovddážis

Riikarevišuvdna almmuhii maŋŋebárgga raportta sámi ohppiid vuoigatvuođa birra oahpahussii sámegielas ja sámegillii. Revišuvnnas lea čielga sáhka mii muitala ahte oahpahus lea váilevaš. Sámedikkis mii váldit dien konklušuvnna hui duođas, ja dan doaivvun earát maid dahkat.

Duodjemárkanat – albma menestus

Dán jagi fitne erenoamáš olu olbmot Sámi stuorámus duodjemárkaniin, mat lágiduvvojit juohke jagi Guovdageainnus. Mii finaimet govveme meassuin.
Sámi gründárat ja fitnodateaiggádat:

Fáhtehalai dáiddavuigŋii

Laila Labba ii riekta diehtán manin háliidii šaddat, muhto maŋŋel go fáhtehalai dáidda-vuigŋii, de diđii ahte háliida iežas dáidaga bokte doarjut ja gáhttet sámi luonddu ja kultuvrra.

Doarjja ođđa sámi mánáidgárdeossodahkii Romssas

Sámediggeráđđi lea juolludan 200.000 ruvnnu Sjømannsbyen mánáidgárdái Romssas. Dohko plánejit ođđa sámi ossodaga ásahit.

100 sámi portreahta šattai girjin

3000 miilla miehtá Sámi luoittášii govvideaddji Torgrim Halvari. Ulbmil lei govvet 100 sápmelačča. Dál lea beakkán govvačájáhus “100 sámi portreahta” šaddan girjin.

Niko ja Ingá-Máret leaba ođđa Romssa fylkkajuoigi

Niko-Mihkal Valkeapää ja Ingá-Máret Gaup Juuso leaba Romssa fylkkasuohkana ođđa fylkkajuoigi guovttos. – Mii leat oba rápmásat go soai háliideigga šaddat min joavkku oassin. Mii dáhkidit ahte dii beassabehtet olu gullat sudnos. Ii leat go illudit, lohká Tromssa kultur- ja ealáhusfylkkaráđđi Sigrid Ina Simonsen.

Dorjot rájáidrasttideaddji museaprošeavtta

Sámediggeráđđi juolluda 332.000 ruvdnosaš doarjaga Saemien Sijte-vuođđudusa prošektii «Muittut, muitalusat - the story of the Sámi by the Sámi».
Sámi gründárat ja fitnodateaiggádat:

Mánnávuođa niegu čuovvumin

Stuorra beroštupmi biktasiidda oaččui Kajsa Kvernmo goarrut alcces biktasiid nuorran ja son niegadii bivttashábmejeaddji ámmáhis. Dál son eaiggáduššá guokte fitnodaga ja lea aiddo almmuhan ođđa sámi bivttasmearkka.

Siiddut