Sosialisttalaš gurutbellodaga sámepolitihkalaš fierpmádatjođiheaddji Mikkel Berg-Nordlie lohká, ahte heajos sámegiel oahpahus ii vuolgge dušše váilevaš resurssain. GOVVEN: Priváhta

– Ii leat sáhka dušše resursaváilivuođas, muhto maiddái vuoruheames

Sosialisttalaš gurutbellodat dáhttu Stuorradikki jođánit meannudit Riikkarevišuvnna raportta ja dalán buoridit sámegieloahpahusa.

– Máhttodepartemeanta ferte heaitit dál hilgumis ON mánáidkonvenšuvnna ja addit albma oahpahusa ja gáiddusoahpahusa buot golmma sámegiela ohppiide. Sámegielaid ja dárogiela čállingielat han leat ovttadássásaččat ja dás lea sáhka olmmošvuoigatvuođain. Albma sámegieloahpahusa fálamis lea maiddái njulgestaga sáhka das ahte respekteret sápmelaččaid seamma ládje go earáid, lohká Mona Fagerås, Sosialisttalaš gurutbellodaga oahpahusáššiid ovddasteaddji.

Son lohká ahte dáruiduhttinpolitihka vahágiid ferte dalán njulget ja ahte ferte movttiidahttit eambbosiid gazzat oahpaheaddjeoahpu, vai dat váilevašvuohta ii hehtte olbmuid oahppamis sámegiela.

– Juohkehaš, geas lea eatnigiella rivvejuvvon berre beassat giela váldit ruovttoluotta. Sámegiela seailluheapmi ja nannen lea áibbas dárbbašlaš vai nagodit bisuhit ja ovddidit sámi kultuvrra ja servodaga. Oahpponeavvuid háhkama lassin ferte movttiidahttit oahpaheddjiid oahppat sámegiela ja hásttuhit eambbo sámegielagiid gazzat oahpaheaddjeoahpu. 

Sosialisttalaš gurutbellodaga sámepolitihkalaš fierpmádatjođiheaddji Mikkel Berg-Nordlie lohká, ahte heajos sámegieloahpahus ii vuolgge dušše váilevaš resurssain.

– Raporta čujuha váilevaš resurssaide, muhto dás lea maiddái sáhka das ahte gielddat ja skuvllat eai vuorut sámegieloahpahusa ja diehtojuohkima. Mis leat oba máŋga váivves ovdamearkka das, ahte sámegieloahpahus ii vuolgge johtui dahje bisána guhkit áigái danne go dat ii vuoruhuvvo. Lea dárbu guottuid geahčadit ja rievdadit. Politihkkárat ja almmolašvuohta ferte njulgestaga oahppat man dehálaš sámi oahpahus lea ja geas dasa lea vuoigatvuohta. Gielddat fertejit plánet movt buorebut čilgejit sámi mánáid vuoigatvuođaid váhnemiidda. Gielddat mat eai máhte, berrejit geahčastit maid eará gielddat dahket ja oahppat sis. 

Son vuordá dál ahte Váibmogiellačielggadeapmi (NOU 2016:18) mas leat máŋga árvalusa sihke láhkarievdadeapmái ja doaimmaide movt nannet giela, váldojuvvo atnui politihkalaččat.

– Lea hoahppu dan roggat skuffas, lohká Berg-Nordlie.