Ragnhild Vassvik leamaš Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddji 2017 rájes. Dál jođihii son maŋimuš Finnmárkku Fylkkadikki čoahkkima. – Lea ahkit loahpahit Finnmárkku sierra fylkan. Lean giitevaš go Sámediggi luoikkai midjiide dievasčoahkkinlanja, vai loahpaheapmi dovdu allaárvosažžan, lohká Vassvik

– Finnmárku sierra fylkan lávke dál eret historjjás

Dán vahkus Finnmárkku Fylkkadiggi čoahkkanii maŋimuš dábálaš fylkkadikki čoahkkimii, ovdalgo Finnmárku formálalaččat heaittihuvvo sierra fylkan. Dilálašvuođa ledje sirdán allaárvosaš Sámedikki dievasčoahkkinlatnjii. 

– Dás rájes lea Finnmárkkus ja Tromssas sáhka. Min iežamet fylka ii leat šat iešheanalaš.Dát šaddá maŋimuš dábálaš Finnmárkku fylkadiggečoahkkin. Dieđusge dat lea váivi ja dilálašvuohta lea duođalaš. Maiddái sii geat eai vuosttildan oktiičaskima orrot váivvis dál, lohká Finnmárkku maŋimuš fylkkasátnejođiheaddji Ragnhild Vassvik.

Mun mearkkašan dál juo ahte olbmuin ja institušuvnnain lea unnit ja unnit beroštupmi mu rollii

Ragnhild Vassvik

SÁMi ođasmagasiidna deaivvada Vassvikain Kárášjoga Scandic-hoteallas. Lea gaskavahkku ja diibmu lea beal gávcci iđđedis. Moai čogge herskuid iđitbiebmobeavddis. Olgun arvá ja lea obanassiige hirbmat ránis. Ragnhild Vassvik lea leamaš Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddji 2017 rájes. Dál nohká dat politihkalaš ámmát Finnmárkkus ja sadjái boahtá Tromssa ja Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddji.

– Mun mearkkašan dál juo ahte olbmuin ja institušuvnnain lea unnit ja unnit beroštupmi mu rollii. Áššit eai sáddejuvvo šat munnje nugo ovdal, muhto baicce  Finnmárkku ja Tromssa  oktasaš lávdegoddái mii doaibmá ovttastahttima rievdadanáigodagas. Finnmárkku fylkkadikkis lea vel ekonomiija ovddasvástádus dán jagi. Dan maŋŋel eat leat šat doaimmas, šuohkiha son.

Máŋggas bohtet dearvvahit Vassvika Scandica restauránttas dan botta go návddašetne iđitbiepmu ja gáfe. Máŋggas leat jurdagiid siste dál. Vaikko earrodearvuođaid eai váldde ovdal go juovlamánus, goas stuorrát čalmmustahttet Finnmárkku fylkka heaittiheame, de vuhtto fylkkadiggepolitihkkáriin ahte dilli ii leat áibbas dábálaš.

– Eat mii leat dál nu olu markereme. Galggašii leat dábálaš fylkkadikkečoahkkin. Mii meannudit 25 ášši ja okta dain lea ahte šaddat juolludit 15 miljovnna ruvnno ovttastahttimii. Ii doppe leat oainnát doarvái ruhta. Juoidá mun gal dieđusge šattan lohkat heaittiheame oktavuođas ja Sámedikki dievasčoahkkinjođiheaddji Tom Sottinen galgá maid rahpansártni doallat, nu ahte ii áibbas dábálaš čoahkkin gal šatta, lohká son. 

Ja dábálaš čoahkkin ii oba sáhte ge šaddat. Fylkkadiggi čoahkkinastá maŋimuš geardde Kárášjogas ja velá Sámedikki allaárvosaš dievasčoahkkinlanjas. 

– Doppe ii beasa vaikko gii čoahkkinastit. Lea hirbmat stuora gudni go beassat loahpahit allaárvosaš lanjas. Lean hirbmat giitevaš Sámediggái go suvve min dáppe čoahkkinastit, lohká Ragnhild.

Go letne boradan, de son jugista vel gáfe, mii lea báhcán kohppavuđđui. Diibmu lahkona ovcci ja son šaddá doapmalit Sámediggái iskat leago buot láhččojuvvon guovtti beaivásaš čoahkkimii. 

– Allaárvosaš loahpaheapmi Sámedikkis

Sámedikkis leat mihtilmas olu dreassareddjot olbmot. Fylkkadikkis leat maid sámepolitihkkárat. Okta sis lea Bargiidbellodaga Ronny Wilhelmsen. Son lea sihke fylkkadikkis ja Sámedikkis. Deaivvan su Bargiidbellodaga čoahkkinlanjas.

– Dáppe Sámedikkis gal dovddan iežan ruovttus ja oadjebassan, boagusta son ovdal go duođalašvuođain lohká ahkidin, go ná šattai. 

– Dovddan stáhta eiseválddi njulgestaga rivven Finnmárkku mis. Go juo šattai ná de lean hirbmat rámis go Sámediggi lea suovvan maŋimuš fylkkadikki lágidit dáppe, go dáppe čoahkkinastit addá allaárvosaš loahpaheami.

100 jagi historjá nohká dál

Go diibmu šaddá ovcci Ragnhild lávke dievasčoahkkima sárdnestullui ja sávvá buohkaid buresboahtin. 

– Dát lea historjjálaš čoahkkin. Dá lea maŋimuš dábálaš Fylkkadikki čoahkkin, na ainjuo dán áigodahkii. Logan dán áigodahkii, danne go dieđán ahte leat ain bargame jorgalahttit ovttastahttima. Lea maid hirbmat buorre dovdu leat dáppe Sámedikkis. Ii leat dábálaš beassat geavahit dievasčoahkkinlanja ja easkka mii dovdat ge erenomášvuođa. Golggotmánu 30. beaivvi de vuođđudit ođđa fylkkadikki, namalassii Tromssa ja Finnmárkku fylkkadikki. Dan maŋŋel ii váillo go loahpaheapmi, son muitala sárdnestuolus.

Juovlamánus de heaittihit Finnmárkku fylkan. Dalle muitalit fylkkagieldda 100 jagi historjjás ja prográmmas leat sáhkavuorut, ISÁK konsearta ja historjjá logaldallamat. 

– Mii gal leat oalle olu ruđa juolludan loahpaheapmái. Oktiibuot miljonbeale ruvnnuin čalmmustahttit ahte Finnmárku dál lávke eret historjjás. Fylkkagielda lea doaibman 100 jagi, vaikko hálddahus ii leat doaibman go 1975 rájes. Čalmmusteapmi gal galgá dovdot, čilge Ragnhild SÁMi ođasmagasiidnii. 

Sámedikki dievasčoahkkinjođiheaddji Tom Sottinen maid bovde Finnmárkku politihkkáriid bures boahtin. Son deattuha ahte Sámediggi ii dáhtton ovttastahttima go álbmot ii háliidan dan. Son deattuha maid man dehálaš lea ahte Sámediggi beassá leat mielde váikkuheame ođđa fylkkadikkis. 

– Sámediggi lea vuosttildan ovttastahttima. Heajos proseassa lea leamaš cuiggodan veara, go nie mearridedje álbmoga vuostá, logai Sottinen rahpansártnis. 

Šadde loahpas vuollánit

Finnmárkku dilli šattai fáhkkestaga hui duođalaš miessemánnu 3. beaivve  2017. Finnmárkku varas fylkasátnejođiheaddji Ragnhild Vassvika telefovdnii šávihedje SMS:t. Lei čielgan ahte Stuorradiggi duođaid dáhttu ovttastahttima. Dál ii lean šat sáhka ahte áigo árvvoštallat dan.

Finnmárkku álbmot riejáskii go ovttastahttin šaddagođii duohtavuohtan. Vaikko ovttastahttima vuosttildii 87 proseantta finnmárkulaččain, Sámediggi, Finnmárkku bargiidbellodat ja vel Finnmárkku fylkkadiggi, de Ráđđehusas lei čielga diehtu: Finnmárku ferte bákkus náitalit Tromssain. 

Ragnhild lea cakkadan ovttastahttima dassái go oinnii ahte ii ábuhan šat.

– Vuosttaš geardde go duođaid ledjen vuollánan ja bákkus šadden dohkkehit dili, lei juovlamánus go Finnmárkku ja Tromssa oktasašlávdegoddi nammaduvvui. Ovttastahttin han sáhttá šaddat buorre, muhto dieđán gal dađi bahábut ahte Finnmárku dat vuoittáhallá guhkit áigge badjel ja lea hirbmat moraš ahte Finnmárkkus ii galgga šat sierra jietna. Olles ovttastahttinproseassa lea badjelgeahččanvuohta ráđđehusa beales. Ii mihkkege leat ábuhan. Ráđđehus lei sáhttit geahččalit buoret proseassa čađahit, liigeruđain oččodit Finnmárkku miehtat. In dieđe livččii go erohus, muhto dalle ain juo livččii proseassa leamaš buoret. Dál ferte sávvat ja bargat garrasit oččodit ráđđehusmolsuma. Mu bellodat Bargiidbellodat jorgalahttá proseassa, jus fal fylkkadiggi sihtá dan. Lea maid dehálaš jienastit rievttes olbmuid  fylkkadiggái, lohká son. 

Geahččalit gádjut Finnmárkku áššiid

Máŋga media leat juo čállán ahte Finnmárku manaha 1,3 miljárdda ovttastahttimis. Ragnhild lohká ahte ii leat nu ahte Finnmárku manahii 1,3 miljárdda, go Finnmárku Fylkagielda oainnát árvalii ođđa fylkka bušehttii visot Finnmárkkus álggahuvvon prošeavttaid ja velá lasi prošeavttaid vai eai manat makkárge buriid ovttastahttimin. 

– Mii fertiimet hirbmat stuora ja taktihkalaš bušeahta árvalit, vai eat manat iežamet prošeavttaid. Lea buorre go oaččuimet buot, earet ovtta prošeavtta, mielde ođđa fylkii. Oktiibuot bisuheimmet investeremiid miljárdda ruvnnu ovddas. Dan eat livčče nagodan Finnmárkku bušeahtain, muhto oažžut lohkat ahte lei taktihkalaš mearrádus mis, vai eat manat prošeavttaid, mat leat jođus. Duohtavuođas eat manahan 1,3 miljárdda ruvnnu. Mii baicce bisuheimmet ja lasiheimmet prošeavttaid deike. Buorre lea maid ahte Finnmárkku hálddahusas šaddet seamma olu virggit Tromssas, iige oktage manat barggu iige šatta fárret. Hálddahusjođiheaddjit gal baicce soitet šaddat fárret, čilge Ragnhild. 

Go Fylkkasátnejođiheaddji maŋimuš geardde dearpala čoahkkinšluppohiin, de leat olu dovddut badjánan. 

– Dát čoahkkin lei dehálaš, vaikko máŋggas leat gal oaivvildan duššin šat lágidit fylkkadikki čoahkkima. Muhto go áššit maid dál leat mearridan galget stuora fylkii áššin, de lea dehálaš ahte dihtet maid mii oaivvildit. Ii han mis soaitte goassige šaddat eanetlohku doppe, lohká Ragnhild Vassvik.

Lávke suohkanpolitihkkii

Guokte jagi, mat leat golihan dan rájes go ráđđehus almmuhii ovttastahttima duohtan šaddat, leat leamaš lossadat Ragnhildii. Son lea válljen ahte ii álgge Tromssa ja Finnmárkku fylkkapolitihkkárin. Ovdal go 2017:s válljejuvvui fylkkasátnejođiheaddjin, de lea leamaš sihke sámeáššiid stádačállin, várrefylkkasátnejođiheaddjin ja maiddái bargan Kárášjoga gielddastivrras. Dál máhccá suohkanpolitihkkii. 

– Lean Bargiidbellodaga sátnejođiheaddjeevttohas Gáŋgaviikkas, gos orun ja gos lean eret.  Illudan sakka dál válgagižžui ja sávan duođas šaddat sátnejođiheaddjin dahje ain juo áŋgiruššat suohkanstivrra lahttun, loahpaha son.