Govven: Åse M.P. Pulk./Sámediggi

«Dassážii go jápmin earuha»

Dán náittosdillelohpádusa mii gal buohkat dovdat. Vuorasolbmot galget beassat ovttas orrut dassážii go jápmin earuha, maiddái dalle go ruovttus fárrejit institušuvdnii.

2020 mearriduvvui Láhkaásahus árvvolaš vuorasolbmuidfuolahusa birra (árvvolašvuođadáhkádus). Ráđđehus evttoha dál rievdadit dán láhkaásahusa. 

Rievdadusas lea sáhka lasáhusa mearrideamis nu ahte § 3 Bálvalusa sisdollui evttohuvvo i)  bustávva mii čuodjá ná:

                  i)Ahte bárat geat dan háliidit galget beassat ovttas orrut (institušuvnnas dahje fuolahusásodagas. 

Dán rievdadusa Sámediggi áinnas háliida. Ráđđelahttun geas lea ovddasvástádus vuorasolbmuidráđis ja vuorasolbmuidpolitihkas lean hui ilus go dákkár rievdadus evttohuvvo. 

Muhtun suohkanat leat juo válljen lasihit mearrádusaid ovttasorruma dáhkádusa birra iežaset báikkálaš njuolggadusaide sajiid juogademiid birra institušuvdnii dahje fuolahusásodahkii. Vásáhusat dán rádjái čájehit ahte dan ii leat leamaš nu váttis dahkat. Sámediggi háliida rámidit suohkaniid mat dan leat juo dahkan. Seammás háliidivččiimet ahte eanet suohkanat čuovvulivčče juo ovdal go láhkaásahusas mearriduvvo. 

Sámediggi lea gullan ahte leat dađi bahábut muhtun suohkanat mat eai leat vuhtiiváldán vuorasolbmuid sávaldagaid ovttas orrut go dárbbašit ja leat saji ožžon institušuvdnii. Danne lea deaŧalaš dán rievdadit nu ahte šaddá vuoigatvuohtan vuorasolbmuide geat institušuvnnain orrot. Vaikke vel vuoigatvuohta nannejuvvo ge láhkaásahusas, de dat leat diehttelasat eaktodáhtolaš. 

Ollu sápmelaččat, ja earenoamážit dat geat ealáhusain leat bargan, leat eallimis ja náittosdilis leamaš ovttas dal juo dadjat birra jándora. Ovdal han ii lean dábálaš ahte eamidat barge olggobealde ruovttu, ja goappašagat leigga ealáhusas mielde. 

Boazodoalus lea dát leamaš dábáleabbo go earáid gaskkas. Beallalaččat leat ovttas bargan ealáhusas, mánáid bajásgeassán ja dálu doallan. Go de boarásmuvvet ja eai šat birge ruovttus, de fertejit maiddái sii lossa mielain fárret institušuvdnii. Go goappašagat ferteba institušuvdnii fárret, de lea dávjá nu ahte máŋgga báras leaba goappašagat dahje dušše nubbi ain buori vuoimmis ja dieđusge háliida ahte láhččojuvvo nu ahte beassá beallalaččain ovttas orrut institušuvnnas. Muhto dákko muhtun suohkanat barget hirbmat boastut ja “earuhit” beallalaččaid. Dađi bahábut lea nu ahte eanaš suohkanat eai divtte beallalaččaid válljet háliidit go orrut seamma lanjas buohccisiiddas dahje fuolahusásodagas. Dat eai leat maid dán mearridan suohkana báikkálaš njuolggadusain. 

Máŋga sámi vuorasolbmos lea maid nana risttalaš osku, ja sidjiide lea dát dego Ipmila sáni náittosdili birra rihkkut, buriid ja bahá beivviid ovttas eallit, go bággejuvvojit goabbat sajis orrut. 

Suohkaniin leat odne máŋgga lágan fuolahusfálaldagat, buhcciidsiiddat ja earálágan fuolahusfálaldagat institušuvnnas. Muhtomin orru nubbi beallalaš fuolahusásodagas, ja nuppis lea sadji buhcciidsiiddas. Sáhttá dovdot ipmirmeahttumin diehtit ahte beallalaš lea lahkosis, muhto dattege eaba beasa lanja juogadit, leažžaba go seamma dáhki vuolde vai eaba. 

Sámi vuorasolbmuide geat orrot suohkaniin gos sápmelaččat eai leat eanetlogus čuožžila hástalus. Buohccidivššárat ja institušuvnna eará bargit leat dárogielagat, ja dat dagaha ahte sápmelaččat fertejit dárogillii gulahallat. Jus beallalaš livččii seamma lanjas, de beasašeigga juobe soai ge gaskaneaskka sámástit.   

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta ii loga dássážii ollugiid jearahallan “ovttasorruma” institušuvnnain. Danne lea hui ártet go suohkaniin gos dan jearahallet eai ráhkat dakkár fálaldaga. 

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta dadjá gulaskuddannotáhtas ahte vejolašvuohta orrut ovttas eallinguimmiin lea guovddáš oassi vuoigatvuođas hábmet iežas dilálašvuođa ja iežas eallima. Dát ferte guoskat maiddái min vuorasolbmuide.

Álggaheamis čállen ahte lean oapmahaš olbmui gii orru buhcciidsiiddas. Sus ii leat beallalaš eallime, ja danne ii guoskka dát láhkaásahusrievdadus sutnje. Muhto mu earán dán áššis lea ahte oapmahažžan lean oaidnán man deaŧalaš lea ahte bearaš lea lahkosis. Go oapmahaččat eai sáhte leat doppe birra jándora, de livččii stuorra ávkin jus beallalaš livččii seamma institušuvnnas. 

Jus vel ollu vuorasolbmuin lea ge nu lihkku ahte leat oapmahaččat mat guossái bohtet, de institušuvnnain leat fitnanáiggit, ja lea maid ráddjejuvvon man ollu oapmahaččat sáhttet ja nagodit fitnat iežaset boarrásiid luhtte, ja dat dahká ahte lea ráddjejuvvon man galle diimmu vuorasolbmuin leat guossit. Muhto oapmahaččaid fitnan ii guđege láhkai buhtat dan oktavuođa mii beallalaččain livččii jus seamma lanjas beasašedje orrut. 

Sámediggi diehtá ahte vuorraset náittosbárat leat earuhuvvon iežaset dáhtu vuostá, ja ahte oapmahaččat duššás leat oččodan suohkana oainnus rievdadit ja diktit náittosbára ovttas orrut. Munnje lea ipmirmeahttun ahte suohkan ii ráhkat dákkár fálaldaga go čájehuvvo ahte ii leat hástalussan juogo bargiide dahje bušehttii. Vuorasolbmuide dat buvttášii eanet oadjebasvuođa ja dasto vejolašvuođa oažžut buorebut láhččojuvvon bálvalusfálaldaga.  

Gulaskuddannotáhta Láhkaásahus árvvolaš vuorasolbmuidfuolahusa birra – ovttasássandáhkádus lea gulaskuddamis dál. Áigemearri buktit gulaskuddanvástádusa láhkaásahusrievdadussii lea skábmamánu 29. beaivvi. Mun ávžžuhan suohkaniid, organisašuvnnaid, oapmahaččaid ja eará berošteddjiid sáddet gulaskuddanvástádusa ja doarjut dán evttohusa. Gulaskuddancealkámuša sáhttá sáddet elektrovnnalaččat Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta ruovttusiiddu bokte. Gulaskuddanvástádusain mat dássážii leat boahtán lea stuorra doarjja evttohussii, ja dat muitala ahte ollugiidda lea deaŧalaš ahte min vuorasolbmot galget oažžut árvvolaš vuorasvuođa ja beassat maŋemus jagiid eallit ovttas iežaset guimmiin.