11 buoremusa searvvis

Vahkku dassái oaččui kárášjohkalaš Susanne Næss Guttorm (21) dieđu ahte duopmárat leat válljen su 11 buoremusa jovkui ja son lea sihkkarastán semifinála saji. 

Susanne Næss Guttorm searvvai gilvui, go háliidii čájehit ahte nuorra sápmelaččat maiddái sáhttet birget dákkár gilvvuin. Son válljejuvvuige vuos 100 buoremus searvái ja dasto 11 buoremusa searvái.

Njukčamánu 25.beaivvi beassá diehtit beasságo son gitta loahpagilvui, masa goittot son ii dieđe gallis válljejuvvojit ja lohká dán rievddadit jagis jahkái.

– Serven dan dihte go lean nuorra ja go mus lea vejolašvuohta leat mielde. Ja čájehan dihte eará nuoraide ahte dán gilvui sáhttá gii beare searvat. Mus ledje maiddái muhtin skihpárat geat dorjo ja hásttuhedje mu oasálastit, muitala son.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.


Susanne Næss Guttorm. Govven: Miss Norway Org/Per-Martin Grambo

Næss Guttorm muitala sin geat oasálastet dán gilvui, fertet leat gozui alde ja čájehit leat servvodatberošteaddjin.

– Mii fertet čájehit ahte mii eat bala oidnot ja gullot. Mii fertet leat aktiivvalaččat medias ja maiddái blogget ollu. Dat lea mu mielas hui somá, go addá munnje ollu ođđa vásáhusaid ja maiddái oahppu. Dasa lassin galgat mii bargat iešheanalaččat ja galgáge bargat hui ollu ieš, beassan dihte gitta loahpagilvui, čilge son.

Ođđajagi álggus leige nuorra nisu mielde Catwalk-kurssas, mii su mielas lei issoras suohtas.

– Beasaimet hárjehallat alla jocca skuovain vázzit ja mo mii galgat vázzit lávddis, muitala son.

SÁMi ođasmagasiinna dieđu mielde lea Susanne Næss Guttorm vuosttaš kárášjohkalaš, gii lea oasálastán Miss Norway gilvui. 2011 oasálstii kárášjohkalaš Guro Olaussen Frøken Norge gilvui ja beasai gitta loahpagilvui. Frøken Norge gilvu lea goittot heaittihuvvon ja lea Miss Norway guhte sádde iežas vuitiid viidáset internašunála gilvvuide. 

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.


Ođđajagi álggus leige nuorra nisu mielde Catwalk-kurssas, mii su mielas lei issoras suohtas. Govven: Miss Norway Org/Per-Martin Grambo

Leago dutnje dehálaš čájehit sápmelašvuođa gilvvu oktavuođas?

– Jo, hui dehálaš. Mun galggan ráhkadit ovdal loahppagilvvu filmma iežan ruovttubáikkis ja muitalit iežan kultuvrra birra ja áiggun geahččalit čájehit dien beali. Duopmárat jerre ahte mii mus lea erenomáš ja mun vástidin ahte lean sápmelaš ja maiddái badjeolmmoš. Sin mielas lei hui somá gullat ahte sápmelaš lea mielde gilvvus, háliidit diehtit eambo min kultuvrra birra, go hui eksohtalaš sin mielas, loahpaha son.

Leago dá juoga maid leat niegadan guhká?

– Na rievtti mielde ii ja álgen easka diibmá dán muttos áigge jurddašallat oasálastima birra. 

Don sáhtát de šaddat historjjálažžan. Maid jurddašalat dan birra?

– Na mun sávan goittot nu ja boađán áŋgiruššat garrasit loahppagilvu saji ovdii. Mun áiggun goittot geahččalit bargat buori barggu sihke skuvlavázzima dáfus ja vel dán gilvvus, muitala Næss Guttorm, gii lea vuosttaš jagi váldimin hukseninšenevra oahppu Oslos.

– Mun liikon hutkat ja tevdnet viesuid.

Kárášjohkalaš ii čiegat ahte lea maiddái beroštuvvan modealla suorggis ja lohká dan geasuhit su garrasit.

– Livčče somá geahččalit bargat modeallan. Lea bargan hui ollu Abantin ja galggan joatkit leat su modealla. Dien geažil lea hui somá ja livčče somá oažžut dáppe Oslos barggu.