Tjidtjebem Ella Holm Bull earohte

Ella Holm Bull lij dïhte voestes lohkehtæjja jïh mænngan aaj rektovre Åarjel-saemiej skuvlesne Snåasesne. Dïhte lij aaj akte vihkeles almetje saemiepolitihken sisnjelen jïh evtiedimmien gaavhtan åarjelsaemien gieleste. Daelie altese elkie Nils Oskar ”Næjla” Holm-Bull aktem vuasahtallemem rïhpestamme juktie tjidtjebem earoehtidh sov maanabaelien gåetesne Snåasesne

– Manne vuasahtallemem darjoejim dan åvteste manne dan jïjnjem gaavnim mov tjidtjien minngesne. Daah aath edtjin sån meatan årrodh evtiebisnie skuvleheevehtimmesne, men ovmessie fåantoej gaavhtan idtji numhtie sjïdth. Dellie akte orre nuepie bööti daelie gosse lea 50 jaepiej juassah skuvle eelki, guktie göökte tjiehtjelh sjeakoejim jïh buektiehtim såemies daeverh vuesiehtidh mov tjidtjien minngesne, Næjla tjïelkeste, mij sæjhta sov tjidtjiem earoehtidh mij lea joekoen vihkeles orreme dan saemien siebriedahkese.


Vuasahtalleme Ella Holm Bullen bïjre aktem hijven guvviem vadta aktede joekoen eadtjohke nyjsenæjjeste.

Gosse Ealla sealadi 2006, 76 jaepien båeries dïhte jïjnjem materijaalem sov minngesne leehpi dejstie jaepijste gosse Åarjel-saemiej skuvlesne Snåasesne barki. Dïhte jïjnjem vöörhkeme mænngan lohkehtæjjine desnie eelki 1968. Maanaguvvieh jïh jeatjah barkoeh learoehkijstie, raeriestimmieh learoegærjide, diplomh jïh daeverh mejtie lea tjöönghkeme aktede guhkies jïh eadtjohke jieliedistie. Dïhte lij akte åarjelsaemien lohkehtæjja, jarkoestæjja, learoegærjatjaelije jïh gïelereformatööre jïh joekoen åehpies sov barkoen åvteste åarjelsaemien tjaelemegïelese. Professovre Knut Bergslandine ektine dïhte Bergsland-Bull reaktatjaelemem evtiedi, mij lea akte vihkeles dïrrege daan biejjien aaj. Dïhte gellie gærjah bæjhkoehti.

Daah aath dah, mejtie altese elkie lea vuesiehtamme daelie.

Væjkeles lohkehtæjja


Learohkh Åarjel-saemiej skuvlesne Snåasesne tuhtjin murreds filmh vuejnedh dejstie aarebi learoehkijstie skuvlesne. Learohkh mah vuasahtallemem vaaksjoejin eadtjohkelaakan gaajhkh guvvieh dejstie aarebi learoehkijstie vuartasjin.

Mijjieh vuasahtallemem vaaksjobe naakenigujmie dejstie learoehkijstie mah skuvlesne vaedtsieh daan biejjien. Dah leah desnie mïnneme juktie vielie Eallan bïjre lïeredh. Dah daevieridie stoerre ïedtjine goerehtieh, guvvieh jïh filmh vuartasjieh aarebi skuvlejaepijste. Akte dejstie learoehkijstie lea Johan Nikolai Larsen (10) mij tuhtjie doh tjaebpies guvvieh leah joekoen ïedtjije, gusnie doh aarebi learohkh leah lopmeskovterh jïh jeatjah vuajastahkh guvviedamme. Men Johan aaj naan åssjaldahkh åtna dan lohkehtæjjan bïjre mij learoehkidie ööhpehti gelliej jaepiej juassah.

– Ealla lij sån dïhte voestes lohkehtæjja skuvlesne jïh dïhte lij joekoen væjkele. Manne byjjenamme Stïentjesne, men idtjim maehtieh saemien desnie lïeredh, guktie diekie Snåasese juhtimh. Saemien lea dïhte lustemes faage manne skuvlesne åtnam, Johan soptseste mij tjïelkelaakan vuesehte Ella Holm Bull lea sov barkosne lyhkesamme.

Hijven skraejrie

Vuasahtallemisnie lohkehtæjja jïh tjidtjie, Tone Marie Larsen aaj meatan, mij tuhtjie joekoen hijven vuejnedh gaajhkem maam vuasahtallemisnie gaavna. Larsen Eallam damti gosse byjjeni jïh akten boelhken skuvlesne barki mearan lohkehtæjjaskuvlesne lohki. Ij leah jueriedisnie dïhte barkoe maam Ella Holm Bull lea dorjeme sov jieleden tjïrrh lea joekoen vihkeles orreme dan åarjelsaemien siebriedahkese.


Tone Marie Larsen lea lohkehtæjja Åarjel-saemiej skuvlesne. Dïhte tuhtji vuasahtallemem lij akte joekoen stoerre dååjrese jïh sæjhta dam vielie nuhtjedh ööhpehtimmesne. Tone Mari Eallam damti maanabaeleste jïh vikaarelohkehtæjjine saemieskuvlesne barki gosse lij studente. Dïhte Eallam måjhta goh akte gïemhpes jïh eadtjohke nyjsenæjja.


Johan Nikolai Larsen tuhtji doh guvvieh vuasahtallemisnie lin ellen  bööremes men vïenhti gujht Ealla lij akte joekoen åajvoeh lohkehtæjja.

– Manne tuhtjem daate akte joekoen åajvoeh vuasahtalleme maam gujht sïjhtem gellien aejkien nuhtjedh ööhpehtimmesne. Tuhtjem hijven fuelhkie lea skraejriem vaalteme altese hïejmem rïhpestidh guktie gaajhkesh åadtjoeh vuejnedh gie Ealla lij. Ealla akte nyjsenæjja orreme mij gaajhkem darjoeji. Dïhte learoegærjah tjeeli, lij rektovre, lohkehtæjja jïh dovne politihkere. Guktie dïhte gujht akte eadtjohke nyjsenæjja orreme.

Elkie tjidtjiem earohte

Ij leah naan juerie dïhte akte nyjsenæjja maam jeenjesh mujhtieh jïh lea sov gïejh laahpeme. Daan raajan elkie Næjla gellie almetjh guessine åtneme mah sijhtieh vuasahtallemem vuejnedh, jïh dïhte gegkeste satne maahta baajedh dam gævnjasjidh abpe rïhkeden. Jis ïedtje annje lea stoerre dïhte sån maahta guhkebem gævnjasjidh.


Vuasahtallemisnie gellie hijven mojhtesh Åarjel-saemiej skuvlen histovrijistie, gaskem jeatjah gosse jïjtjehke Anne Cath Vestly guessine bööti skuvlese.


Ella Holm Bull gellie baalhkah sov barkoen åvteste åadtjoeji. Gaskem jeatjah Gånkan earoehtimmiebaalhka.

– Idtjim rikti daejrieh man gellie daeverh mah lin tjidtjeben minngesne jïh dagke vielie gååvnese. Munnjien jïh mov golme åabpide Ealla lij ajve akte gieries tjidtjie, lohkehtæjja jïh rektovre, men daelie mænngan manne vuajnam dïhte lij jïjnje vielie. Dovne tjidtjie jïh aehtjie skuvlen åvteste barkigan jïh jïjnjem jïjtsistie vedtigan. Jis ij lij daan barkoen gaavhtan orreme dellie ij leah seekere daate skuvle lij gååvnesamme daesnie daan biejjien, Næjla minngemosth jeahta.

Ealla lij eadtjohke eevre goske sealadi. Gosse sealadi edtji Raarvihken saemien histovrijem tjaeledh. Dïhte åehpies nyjsenæjja aaj gellie baalhkah åådtjeme, gaskem jeatjah dïhte voestes noerhtelaanti saemien gïelebaalhka, Gulliegïele, jaepien 2004, Saemieraerien earoehtimmiebaalhka 1996 jïh Gånkan earoehtimmiebaalhka gullesne 1988. Eallah lij aaj Saemiedigkesne boelhken 1989 - 1993.