Mujhtemevuasahtalleme Saemien Sijtesne

Heevehtimmieh daamtaj gellie mojhtesh gåaskoeh. Daej biejjiej 59 jaepieh mænngan doh voestes learohkh saemienskuvlese böötin Snåasesne 1968. Saemien Sijte lea dan sjïekenisnie aktem onne vuasahtallemem dorjeme gusnie guvvieh, biehkieh plaerijste jïh jeatjah aath skuvlen histovrijistie.

Fïerhten biejjien heevehtimmesne tjiehtjele lij dïeves almetjijstie mah sïjhtin vuejnedh mejtie guvvieh jïh daeverh gaavnin mah mojhtesh gåaskoejin dehtie tïjjeste dah jïjtjh saemienskuvlesne veedtsin. Jïh annje såemies våhkoeh heevehtimmien mænngan dovne daaletje jïh aarebi learohkh, skuvleklaassh jïh jeatjebh vuasahtallemisnie minnieh juktie dam vuejnedh jïh vielie saemienskuvlen bïjre lïeredh.


Vuasahtallemen tjåadtjoehtæjja, Lisa Dunfjell-Aagård guvviem vaalta aarebi rektovreste jïh lohkehtæjjeste Åarjel-saemiej skuvlesne Snåasesne, Nora Marie Bransfjell.

Lisa Dunfjeld-Aagård lea konservatovre jïh dïhte mij dam museumefaageles dïedtem åtna gaajhki vuasahtallemi åvteste Saemien Sijtesne. Lisa lea arkeologe jïh jalhts dagkerh vuasahtallemh leah guhkede destie maam doh jeanatjommesh vienhtieh akte arkeologe dorje, dle såemies barkoe orreme daeverh ”gaavnedh”.

-    Gieltegs orreme daejnie vuasahtalleminie barkedh, men ånnetji krïevije dan åvteste vuesiehtimmien gaavhtan ij leah dan gellie guvvieh jïh dokumentasjovne dejstie voestes jaepijste mænngan skuvle eelki. Men gosse almetjh eelkin daejredh mijjen soejkesji bïjre dle såemies materijaale båateme ij ajve skuvlen våarhkoste, men aaj gellie privaate almetjijstie. Dam lyjhkebe jïh annje almetjh maehtieh maaje aatigujmie båetedh, joekoen dejstie voestes jaepijste, Lisa soptseste. 

Gellie tjaebpies mojhtesh

Akte dejstie mah geajnoem gaavneme vuasahtallemasse lea Nora Marie Bransfjell. Nora tuhtjie akte joekoen hijven råajvarimmie gosse Saemien Sijte lea skraejriem vaalteme jïh dam vuasahtallemem stealladamme heevehtæmman. Nora Marie lea aarebi dovne lohkehtæjjine jïh rektovrine barkeme Åarjel-saemiej skuvlesne jïh maanam åtna mij daesnie vaadtseme. Gosse Nora Marie vuasahtallemen tjïrrh vaadtsa dellie gellie guvvieh jïh stuhtjetjh plaerijste gaavna dehtie tïjjeste satne skuvlesne barki.


Siv Marie Danielsen Bakken jïh Ann Kristin Mortensson guvviem jïjtsistie gaavnigan goh oransjerusse vuasahtallemevïedtjesne, jïh         njaelkieslaakan föörhkedigan dehtie don 
baelien moteste.

-    Mov dan gellie mojhtesh. Gåetiem tseegkimh Gressåmoesne, mijjieh gellien aejkien tuvrine mïnnimh, jaa, joekoen don aejkien bïjre gosse Bergenen gåajkoe jïh Grieghaallese vöölkimh juktie Erik Byem goltelidh. Tuhtjem mijjieh limh akte dåehkie mij hijvenlaakan ektesne sjïehti jïh im maehtieh naan stoerre ovvaantoeh mujhtedh, men jïjnjem föörhkedimmiem, Nora Marie måjhta.

Polaroid

Men vuasahtalleme ij sïjhth ajve mojhtesh gåaskodh, dïhte sæjhta aaj mojhtesidie sjugniedidh. Gaajhkesh mah vuasahtallemasse båetieh jïh mah leah aarebi learohkh skuvlesne, birresåvva tjöödtjehtidh guktie dah maehtieh guvviem dejstie vaeltedh. Jïh dïhte mij jaahka polaroid-kameraen tïjje lij nåhkeme, båajhtode vaalta. Museume lea aktem eevre orre polaroidkameraem reebleme mejnie Lisa Dunfjeld-Aagård guvvieh vaalta. Gaajhkesh mah baejieh Lisam guvviem sijjeste vaeltedh dallatjinie sijjen guvviem vïedtjese åadtjoeh vuasahtallemesavkesne. Naemhtie doh aarebi learohkh, mah idtjin voejnesadth heevehtimmesne, maehtieh unnemes aktem guvviem sijjen aarebi skuvlevoelpijste vuejnedh. Daelie Nora Marien våaroe jïh konservatovre dam aarebi rektovrem bihkede.

-    Tjahkesjh rïekte stovlesne jïh vuartesjh munnjien, Lisa jeahta jïh faahketji Nora Marie akte bielie sjïdteme guvvievåarhkoste mij ahkedh stuerebe sjædta.

-    Daate lij akte hijven dååjrese jïh manne gegkestem jeenjesh åadtjoeh dam vuejnedh, Bransfjell jeahta mearan sov nommem tjaala guvvesne åvtelen konservatovrh dam vïedtjese gævnjoste jïh akte bielie guvvievïedtjeste sjædta.

Vuasahtalleme abpe rïhkeden gævnjesje.