Ođđasat

Nuorra násti ráhkadeamen musihkkavideo

Kárášjohkalaš Aili Teigmo almmuhii iežas vuosttaš singela njukčamánu 3. beaivvi ja lea dál ráhkkadeamen dasa musihkkavideo iežas ruovttubáikkis.

Nammaduvvon stuorra bálkkašupmái

Sámi dáiddár Outi Pieski lea okta golbmasis, geat leat nammaduvvon Suoma dáiddaakademiija bálkkašupmái dán jagi.

Mearridii áŋgiruššat musihkain eatnigillii

Maria Mortensson muitala mánnán váillahan musihka iežas eatnigillii, danin mearridii áŋgiruššat dan bealis.

Bearašfitnodagain lihkostuvvan boazodoalus

Rørosrein bearašfitnodaga jođiheaddji Eva Nordfjell bargá beaivválaččat boazodoaluin, buvttada ja gaskkusta bohccobierggu ja bargá turismmain. Son eaiggáda maid restoráŋŋa, mas vuovdá dušše bohccobierggu. Geaidnu lihkostuvvamii ii goittot leamaš álki.

Sámi neavttár beaggigoahtán riikaviidosaččat

Ánne Mággá Wigelius ii leat válljen álkimus barggu eallinláibin. Su niehku lea eallit neaktimiin, ja garra bargu orru buktime bohtosiid veahážiid mielde.

«Vaimo» julká riggodaga

Badjealmmái Staffan Palopää álggahii «Vaimo»-nammasaš IT-fitnodaga ovttas guvttiin eará gründáriin, PJ Utsiin ja David Holenderiin. Fitnodaga, mii dál lea čuđiid miljovnnaid árvosaš.

Sámi vuolavuošši

Hoavda lea Guovdageainnus eret, fitnodaga namma lea Aja ja buktagiin leat sámi namat, nugo Noaidi, Miessemánnu, Aja ja Soahki.
Sámi gründárat ja fitnodateaiggádat:

Gávnnai “golli” bohccos

Guovdageaidnulaš Ellen Cecilie Triumf lohká iežas guhká jurddašallan mo sáhtášii ávkkástallat bohccuin, go oinnii ahte ollu ávdnasat mannet duššás. Das vulggii de jurdda ráhkadit dearvvašvuođa buktaga bohcco vuoivasis.

Davviriikalaš álbmotlihkadus

Historjjálaččat go geahččá, de moriidedje sámit dalle vuosttas gearddi bargat iežaset álbmotlaš áššiiguin.
Sáŋgárat

Sámi sáŋgárat

Marion Anne, Erlend Elias ja Jovsset Ánte leat nuorra sápmelaččat geat leat divustan raddošii dáistalit vuoigatvuođaid ovddas.

Golbma sámi jođiheaddji rábmojit Elsa Laula Renberga

Golbma sámi jođiheaddji rábmojit Elsa Laula Renberga – arvilis nisu, sámiid sáŋgár!
Elsa

Elsa Laula Renberg 100-perspektiivvas

Son šattai politihkkárbeakkánin maŋŋá go 1992 Sámekonfereansa válljii guovvamánu 6. beaivvi Sámi nationálabeaivin.

Sámit ávvudit politihkalaš morrániemi

Historjjálaš čoahkkin dollojuvvui Troandimis guovvamánu 6. 1917, danne lea lunddolaš ahte váldodoalut biddjojuvvojit deike. Muhto ávvojagis eai leat riikaráját.

Siiddut