Camillas Kleemann-Andersen, lektovre Instituhtesne kultuvrese, gïelese jïh histovrijasse Nuuk universiteetesne, Kruanalaantesne, guessine mïnni Romsesne jïh Saemiedigkien gïeleseminaaresne. Dïhte soptsesti Kalaaliit Nunaaten gïeletsiehkien bïjre jïh guktie dah tjuerieh ryöjredidh dan digitaale veartenasse mij daelie gaajhki Kalaallit Nunaaten smaave voeni sïjse jåhta.

Oktegimse siebriedahke faahketji jorkese daelie

Varke akte abpe orre veartene rïhpese Kalaallit Nunaatisnie Kruanalaantesne. Gaajhkh smaave voenh gamtebaantem åadtjoeh daelie, jïh dïhte digitaale veartene ståapoen sïjse jåhta dejtie ellen jeanatjommesidie. Daate maahta dovne nuhteligs men aaj haestiedihks årrodh kalaallisut-gïelese Kruanalaantesne.

– Gaskeviermie maahta joekoen hijven dïrreginie jïh vierhtine sjïdtedh mijjen gïelese, men hævvi lea jearohke guktie mijjieh jïjtjh disse ryöjredibie. Haesteme lea hævvi doh stööremes gïelh mijjen aarkebeajjan båetieh dejnie digitaale vearteninie, jïh joekoen maanaj aarkebeajjan. Tjoerebe barkedh guktie mijjen gïele evtiesåvva jïh sertiesåvva dan digitaale veartenasse, Camillas Kleemann-Andersen jeahta, lektovre Instituhtesne kultuvrese, gïelese jïh histovrijasse Nuuk universiteetesne Kruanalaantesne.

–Tjoerebe ryöjredidh

Aadtjen guessine bööti Romsese jïh Saemien gïelekonferansese. Kalaallit Nunaaten kultuvre jïh gïele leah guhkiem vaarjelamme orreme, joekoen dejnie unnemes sijjine. Ånnetji ånnetji daanske gïele akte sïejhmebe gïele sjïdteme Kalaallit Nunaatisnie. Gellie digkiedimmieh sosijaale meedijinie leah daanske gïelesne. Daan biejjien jienebh guektiengïeleldh almetjh goh aarebi. Jalhts Andersen veanhta gellie aevhkieh gaskeviermine, dellie jeahta dah tjuerieh ryöjredidh jïh barkedh juktie gïelem vaarjelidh.

– Jienebh mah leah guektiengïeleldh, men annje 30 % årroejijstie mah ajve kruanalaanten gïelem soptsestieh. Mijjieh vuejnebe gellie digkiedimmieh leah daanske gïelesne, men im læjhkan bïllh årrojh Kruanalaantesne sijhtieh vaenebem kruanalaanten gïelesne soptsestidh jïh tjaeledh. Mijjieh joekoen voerkes. Hævvi tjoerebe våårege årrodh dan åvteste jïjnje maahta sjugniehtovvedh aktede boelhkeste dan måbpan, jïh mijjen gïele akte joekoen onne gïele, Camillas Kleemann-Andersen jeahta.  

Netflix jïh Youtube saemiej aarkebiejjie

Netflix, YouTube, sosijaale meedija jïh jeatjah faalenassh nedtesne leah guhkiem saemiej aarkebiejjie orreme. Facebookesne mijjieh daamtaj haestemem åadtjobe vielie saemien gïelesne tjaeledh, juktie doh jeanatjommes digkiedimmieh leah daaroen.

– Manne vïenhtem saemien kultuvre lea naemhtie guktie lea, dan åvteste mijjieh ibie gåessie gænnah leah oktegimse orreme goh dah mah Kalaallit Nunaatisnie årroeh. Mijjieh iktesth daarpesjamme laavenjostedh, jïh jïjtjemem jienebelåhkoen gïelide jïh dej kultuvride sjïehtedidh. Naemhtie daate akte såarhts ræjhkoesvoete orreme, juktie mijjieh libie iktesth tjoereme lïeredh teknologijem nuhtjedh juktie dïhte edtja gaagnine mijjese årrodh, saemiedigkiepresidente Aili Keskitalo jeahta.

Keskitalo jeahta dej leah jienebh aevhkieh goh saemieh gosse dah dan digitaale veartenen sïjse tjaengieh.

– Dej leah seammaplieres bokstaavh goh jienebelåhkoen gïelh. Dah eah daarpesjh fontigujmie tjabredh goh mijjieh.  Jienebelåhkoen gïelh leah mijjen saemien gïelh tsavtseme tïjje doekoe, jïh gosse gïelem måjhtele, dellie dah aavrehke orreme mah leah dan tjietjelen orreme goh leah. Daelie dah aaj aelkieh buerebe gaskeviermiem åadtjodh gaajhkide voenide  jïh dïhte sæjhta maanaj jïh noeri gïelem tsevtsedh, guktie vihkeles dah daejrieh vihkeles ryöjredidh, Keskitalo juvnehte.

Akte aevhkie dejtie mah leah Kalaallit Nunaatisnie, lea dah aaj maehtieh teknologijem nuhtjedh maam teknologeles gïelebyjrese Romsesne lea evtiedamme. Gïellatekno lea teknologijem sjïehtedamme tjåanghkan 30 aalkoealmetjegïelide.

– Dïhte barkoe mij desnie dorjesåvva aaj jeatjah aalkoealmetjh maehtieh nuhtjedh. Manne joekoen garmeres dan åvteste mijjen teknologeles byjrese maahta viehkine årrodh mubpide aaj, Keskitalo jeahta.