Jenny-Krihke D. Bendiksen nïekede satne maahta elliestïjjen bovtsigujmie barkedh 8-10 jaepine.

- Nåake tsiehkieh noere båatsoeburride

Tjåetskemesmearhka klaeriem åådtje biejjeste, pleentesåvva bovtsi voejngenassine. Gaskoeh krievvesne akte 18 jaepien båeries nïejte tjåådtje, rööpses vaarjoejgujmie. Hævvi lij byöreme skuvlesne årrodh, men daan biejjien aehtjebe viehkiem daarpesji giedtesne. Seammalaakan gellide noeride båatsosne, dah tjuerieh dovne ööhpehtimmiem vaeltedh jïh dejstie båarasåbpoe almetjijstie lïeredh. Akte haesteme men aaj akte kvaliteetemïerhke.

Jenny-Krihke D. Bendiksen nïekedeminie bovtsigujmie barkedh elliestïjjen, men dan åvteste dan jïjnje juerie båatsoen bïjre dellie eajhnadovveme ööhpehtimmiem vaeltedh juktie ööhpehtimmiem utnedh jis tjuara barkoem jeatjah vaeltedh.


Dïhte noere båatsoeburrie veanhta vaenie almetjh åejvieladtjide leajhtadieh, men nïekede akten biejjien dellie gujht aelhkebe sjædta båatsoeburrine årrodh åarjelsaemien dajvesne.

Skuvlem vaedtsedh jïh nïekedimmie bovtsigujmie barkedh ij leah iktesth dan aelhkie.  Nöörjen Båatsoesaemiej Rijhkesiebrie sov vaestiedassem vedti staaten faalenassese akten orre båatsoelatjkoen bïjre gaskevåhkoen. Akte dejstie ulmijste latjkose sæjhta årrodh jieledem aelhkebe darjodh dejtie noeride mah sijhtieh bovtsigujmie aelkedh.

Göökte barkoeh

- Altese soejkesjen mietie sæjhta bovtsigujmie aelkedh 8-10 jaepiej minngelen. Daan biejjien giedtesne aehtjiebinie jïh tjietsiebinie ektien juktie viehkiehtidh jïh vielie lïeredh. Manne mån byöreme skuvlesne årrodh men goh saemie dellie maajetjh nuepiem åtnam 10 frijjebiejjieh vaeltedh skuvleste gosse edtjem saemien aatigujmie barkedh, Jenny-Krihke tjïelkeste, mij minngemes jaepiem vaadtsa sïejhmefaageles ööhpehtimmesne Rørosen jåarhkeskuvlesne. Soejkesjen mietie ussjede ööhpehtimmiem vaeltedh goh skïemtjesåjhtere jallh lohkehtæjja, ij rikti daejrieh, men sæjhta ööhpehtimmiem vaeltedh guktie maahta jeatjah barkoem åadtjodh dastegh ij gåaredh bovtsigujmie gïehtelidh.


Jenny-Krihke D. Bendiksen lea frijje vaalteme skuvleste juktie aehtjebem giedtesne viehkiehtidh Rørosen ålkolen.

- Ij maehtieh learoem båatsoen bïjre lïeredh akten gærjan tjïrrh, dam tjuara lïeredh dååjrehtimmien tjïrrh. Mearan ööhpehtimmiem vaaltam sïjhtem jïjnjem daajroem dassedh maam lim sïjhteme åadtjodh jis lim bovtsi luvnie. Im akt daejrieh mejtie sïjhtem nåhtoem åadtjodh dehtie ööhpehtimmeste maam vaaltam. 100 jaepieh mijjieh åarjelsaemieh reaktesne orreme mijjen gåatomelaanti bïjre mah mijjeste sualasieh. Dan åvteste tjoerem jïjtjemem gaajhkese ryöjredidh, jis tjarke barkam sïjhtem mån dam buektiehtidh, Jenny-Krihke tjïelkeste.

Unnebelåhkoe unnebelåhkosne

Jenny-Krihken mïelen mietie dellie båatsoe akte unnebelåhkoe unnebelåhkosne, jïh dan åvteste deadtove gaajhkide noeride båatsosne lissie stoerre sjædta.


Jienebh fuelhkieh bovtsh raerhkieh Rørosen ålkolen.

-  Mijjieh jïjnjem deadtovem ålkoelistie dååjrebe dovne eatnemeskilkehtassi gaavhtan mijjen gåatomedajvine, båatsoesaemine årrodh jïjnje psykiske deadtovem vadta, akte kultuvre mesnie maahta geerve årrodh jieledh, gaajhkine mij meatan fulkie.

- Gellie almetjh båatsosne aemieluesieh, jïh dïhte joekoen sååjrehke.  Gellieh mijjeste lea leajhtadimmiem åejvieladtjide dasseme. Dïhte mij lea saemien lea hijven gosse lea heevehtimmie goh Tråante jïh goevten 6. biejjien. Dellie sijhtieh beetnegh nuhtjedh jïh mijjem dåarjoehtidh, men gosse båata dïsse mij lea vielie praktihkeles goh gåatomedajvh, hæhtjoebigkeme, juvrh jïh vielie, dellie dam svïegkesasse biejieh jïh jiehtieh dah ajve njoelkedassi mietie darjoeh. Mijjese lea geerve åejvieladtjide leajhtadidh gosse dan gellie reakta-aamhtesh orreme.

- Men mijjieh bïerkenamme gellie stoerretjuetie jaepieh guktie mijjieh mih guhkebem bïerkenibie, dïhte noere båatsoesaemie sjoehkede.

Buerebe tsiehkiej åvteste barka

NBR, Nöörjen Båatsoesaemiej Rijhkesiebrien åvtehke, Ellinor Marita Jåma lea eevre sïemes noere båatsoeburrieh gellie haestemh utnieh, men veanhta aaj akte kvaliteete maahtoem utnedh jieniebinie suerkine.


NBR:n åvtehke gegkeste dah rååresjimmien tjïrrh buektiehtieh stipendeöörnegem bååstede åadtjoeh  maam noere båatsoeburrieh aarebi utnin.

- Nov lea gujht naemhtie noere båatsoeburrieh tjuerieh ööhpehtimmiem vaeltedh, men noeri gaskem båatsosne dellie vaenie  mij dan jïjnjem maahtoem utnieh gosse måjhtele dam guektiengïerth maahtoem dah dovne ööhpehtimmeste jïh båatsoste åadtjoeh. Dah tjuerieh iktegisth veeljedh magkeres geajnoem dah edtjieh veeljedh, jïh dan åvteste NBR lea orresistie stipendeöörnegem sjïehtesjamme maam utnimh 10 jaepiej juassah. Dellie noerh meehtin ekonomijem utnedh vielie meatan årrodh båatsosne mearan skuvlem veedtsin, juktie dovres vuelkedh jïh vielie. Jeenjesh nåhtoem daehtie öörnegistie utnin, dah beetnegh utnin gåetide vuelkedh gosse bovtse lij giedtesne jïh numhtie. Båatsoe lea aaj dïhte aajnehke aalkoejieleme mij ij haestemh dåårrehtimmien bïjre utnieh, buerebh båastoeh, Jåma minngemosth jeahta.