Stáhta bágge Jovsset Ánte Sara geahpedit ealu 75 heggii. – Njuovvat 75 heggii lea rievtti mielde heaittihanmearrádus. Ii oktage sáhte eallit 75 heakkain, ja munnje livččii juo de buoret psyhkalaččat mearridit ahte galggan visot njuovvat, lohká Jovsset Ánte.

Stáhta áigu jávkadit su

Lea reaškkas ja eallin beaivelanjas. Sii šurret ja okta nubbe gáfegohppu guorrana. Risten Máret Ánne Sara (1) oažžu eanemus beroštumi ja finada buohkaid askkis dáikime. Dán jagi juovlaskeaŋka Jovsset Ánte Sarai (26) lea juo boahtán. Stáhta áigu njuovvat su ealu, su eallima.   

Jovsset Ántte eadni ja guossit  Beaska Niillas ja Sara Marielle Gaup sávvet lihku boahtteáigái nuorra boazodoallái. Risten Máret Ánne buorresta áhčis ovdal go lea nohkkanáigi. Fáhkka šaddá jaskat viesus. Hui jaskat.


Jovsset Ánte, su eadni ja guossit Beaska Niillas ja Sara Marielle Gaup ságastit ášši birra. Risten Máret Ánne buorresta áhčis ovdal go lea nohkkanáigi.

Lossa áigi

Jovsset Ánte báhcá okto beaivelatnjii. Son ruvve guvssi. Jugista gáfe. Jurdagat jorret. Lea nu jaskat ahte jaskatvuohta gullo vel.

– Oažžut dákkár loahpalaš ja fáhkka dieđu - mu ealu áigut njuovvat 75 heggii, ja dál vel ovdal juovllaid.

Nuorra almmái ja boazodoalli ohcá sániid.

– Ovddit bággodoaibmadiehtu ge bođii ovdalaš juovllaid diibmá, lohká son vuollegaš jienain.

– Ahte dál fas boahtá diehtu ovdalaš juovllaid, lea dego dáhpin juo šaddan. Stáhta orru dihtomielalaččat dahkame dan, dego sáddet bággodoaimmaid munnje juovlaskeaŋkan, joatká son ironalaččat.

Lea álki fuomášit ahte son vállje ja vihkkeda maid dadjá dan botta go jurdagat jorret ja jorret oaivvis.

– Dieđusge dat čuohcá. Dovddan dan erenoamáš bures dál, vaikko leamaš lossat čađa gaskka. Dábálaččat han galggašii illudit bearrašiin, ráhkkanit juovlaillui bearrašiin ja mánáin. Galggašii niestebohcco viežžat ja iluin guođohit dán muttus áigge, muhto nu ii leat dál…

Jovsset Ánte jurddašallá ja geahččá áibbas sevdnjes čalmmiiguin guvssi bodnái, dego livččii ohcame vástádusa doppe.  

– In dieđe goas beroštišgohten boazodoalus. Lean álo leamaš doppe. Mu bearaš lea álo leamaš boazodilis. Áddjá ja áhčči leaba leamaš boazodilis ja mun lean čuvodan ádjá ja áhči. Leat olu buori muittut. Muittán erenoamážit ahte lávejin skuvlabussiin johtit skuvllas ealu lusa, ja fas ruovttoluotta. Ja go iđistin lávus Veaiggosvuonas (Folldal), gos dál álggahit Nussira ruvkedoaimmaid, de imaštalai bussevuoddji ja earát gos bat mun ges boađán. Go lohken mun orun dás meahcis lávus, de eai oba jáhkkánge dasa. Ii hal bárohuoš sáhte meahcis orrut lávus, boagusta Jovsset Ánte.

Muittaša buori mánnávuođaáiggi


Mojit ihtet go muittaša mánnávuođa.

Beaivelanja miellaláhki lea rievdan. Ii leat šat nu lossat. Jovsset Ánte mojohallá ja bogostallá. Muittut ealáskahttet su geahčastagaid.

 – Mun lean álo diehtán ahte galggan boazodillái, ja háliidin váldit badjelasan doalu juo 16-jahkásažžan. In mun beroštan dihtorspealain, eaige mus lean seamma beroštumit go eará nuorain. Eallin rievdá čađa gaskka. Áddjá boarásnuvai ja áhčči buohcagođii. Lihkká eat goassege heaittihan boazodoalu. Láhka ii suovvan mu nie nuorran váldit badjelasat doalumet, nu ahte mun álgen baicce de boazodoalloskuvlii. Dalán go de šadden 18 jagi, de álgen bargat duođas bohccuiguin. Sihke munnje ja bearrašii lei dat áibbas lunddolaš, vaikko mus lei vejolašvuohta joatkit skuvllas.

Jáhkkemeahttun

Go de válddii badjelasas bearraša boazodoalu, de diehttelasat lei sadji sutnje ge, go bearaš han lei máŋggaid buolvvaid mielde leamaš boazodilis. Eiseválddiin oaččui vel álggahandoarjaga.

– Ii leat jurdagiinge ahte stáhta maŋit áiggis galggai mearridit ahte in beasa leat boazodoalli.

Vaikko eiseválddit dieđihedje 2012-2013:s ahte dáhttot geahpedit boazologu, de diehtu ii orron nu duođalaš álggus.

­– Mii jearaimet alddámet dalle ahte leabat jur dat gal duohta, ahte stáhta dáhttu bágget min eret. In diehtán olus dan ođđa lága birra ja mun han ledjen ožžon álggahandoarjaga.  

Jovsset Ánte muitala man losses áigi šattai maŋŋel go ipmirdii ahte stáhta duođas meidnii jávkadišgoahtit su.

– Jagit ovdal njuovvangáibádusa ledje nu buorit. Lei nu suohtas ja geahpas, muhto go de gárttaimet riektevuogádahkii de lea leamaš nu olu eahpesihkkarvuohta. Eallin rievddahii ja muhtimin lea leamaš nu máilmmi lossat. Lean bearraša ožžon dál ja mun jurddašan boahtteáiggi birra ja erenoamážiid nieiddaža boahtteáiggi.  

Jovsset Ánte fas geahčasta vulos. Son doallá guvssi čavgadit ovdal go joatká.

– Erenoamážit jurddašan Risten Máret Ánne birra ja movt su boahtteáigi šaddá. Ledjen jáhkkit ahte beasan sutnje oahpahit dan man maid mun mánnán bessen oahppat. Dál orru ahte baicce šattan aivve plussa ja minusa oahpahit sutnje ja go stuorrula veahá de šattan boazodoalu birra muitalit dego livččii muitalus, lohká son ironalaččat.

Stáhta illasta sámiid

Jovsset Ánte ii dáhto jurddašit nu olu boahtteáiggi ja bággonjuovvamiid birra.  

– Geahččalan jurddašit eará, in sáhte suovvat iežan beare olu jurddašallat dáid váivviid. Ferten baicce konsentreret movt joatkit áššiin. Jus stáhta beassá mearridit, de mearrádus šaddá dego cuvccas.

 – Maid jurddašalat?  

– Njuovvat 75 heggii lea rievtti mielde heaittihanmearrádus. Ii oktage sáhte eallit 75 heakkain, ja munnje livččii juo de buoret psyhkalaččat mearridit ahte galggan visot njuovvat.  



Jovsset Ánte leamaš sihke diggegottis, lágamánnerievttis ja Alimusrievttis stáhta vuostá doarrume. Alimusrievttis vuoittáhalai ja dál lea guoddalan ášši ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddái. Dát govva lea váldon Alimusrievttis. Govven: Roger Manndal
 

Máŋggas leat dán ášši buohtastahtán 1852 dáhpáhusaiguin, go dalle maid earrásat láhttejedje justa nugo ieža dáhtto. Dalle maid njuvve ealuid ja dulbmo sápmelaččaid.

­– Eatgo duođasge leat joavdan guhkkelebbui?, jearrá son jitnosit.

Boazodoallit leat geahččalan árvalit čovdosiid main lea vuolggasadji boazodolliid vásáhusain ja gelbbolašvuođas, muhto daid háviid go leat geahččalan gulahallat, de leat sin cealkámušaid duššindahkan ja jus eai leat ovtta oaivilis eiseválddiiguin, de stáhta mearrida ja dasto bágge sin čuovvut mearrádusaid.   

– Ii stáda suova min eará geavahit go cealkinfriddjavuođa, muhto ii dat mearkkaš maidege, lohká Sara.

Jovsset Ánte lea suhtus

Jovsset Ánte dovdá ahte sus eai leat vuoigatvuođat šat go stáhta bákkus áigu njuovvat ealu ovdal go ON lea beassan árvvoštallat ášši. Son ballá buohccát, ja ballá eará nuoraid dearvvašvuođasge, geat šaddet doarrut stáda vuostá nugo son lea dahkan.

– In leat vel buohccán, go dát bággodoaimmat eai oro oba duođat. Jus stáhta beassá čađahit bággodoaimmaid ovdalgo ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddi meannuda ášši, de in dieđe movt šattaš. Mus lea bearaš gean galggan biebmat, lohká son vuollegaš jienain.  

Son ii dieđe maid boahtteáigi buktá, muhto ášši čuohcá garrasit psyhkalaččat ja Jovsset Ánte ii dovdda geange jurddašit su psyhkalaš dearvvašvuođa birra dán áššis. Son dovdá ahte ii sáhte jurddašit vuos dán birra, vai ii šatta vel losit.

– Suhtat go?

– Juo. Muhtimin gal suhtan.  

Báhcá muitalussan

Jovsset Ánte nahkeha meahccebiktasiid. Son lohká ii leat šat nu geahpas vuolgit ealu lusa go ovdal.

– Dát han lea mu eallin ja nu lea agibeaivvi leamaš ja nu galgen joatkit. Dál in dieđe šat movt boahtteáigi šaddá. Muhtimin jurddašan leago oba vearage doarrut, go justa dál orru mu boazodoallu gártame máinnasin man muitalan mánnái ja earáide boahtteáiggis…

Olles SÁMi ođasmagasiinnas (nr 47) leat aivve ságat Jovsset-Ánte Sara dilis.


– Erenoamážit jurddašan Risten Máret Ánne birra ja movt su boahtteáigi šaddá. Ledjen jáhkkit ahte beasan sutnje oahpahit dan man maid mun mánnán bessen oahppat. Dál in beasa, lohká son.

 

Dá lea ášši: 

Boazodoalli Jovsset Ánte Sara (26) lea Guovdageainnus eret. Sus lea geasseorohat Fálásullos Hámmárfeastta suohkanis. 

Go Eanandoallodepartemeanta mearridii geahpedit boazologu Finnmárkkus, de celke ahte orohagat besse ieža gávnnahit movt boazologu geahpedit. Jus orohagas eai šaddan ovtta oaivilii, de galge eiseválddit mearridit gii man ollu galgá njuovvat. 

Sámediggi árvalii dalle suddjet nuoraid ja unna doalloovttadagaid. Dasa ii miehtan stáhta, eiseválddit gáibidedje buohkaid njuovvat gorálaččat seamma olu (seammá ollu proseanttaid). 

Njeallje jagi áigi gáibidedje Jovsset Ántte geahpedit 115 heakkas 75 heggii. Son biehttalii ja áššáskuhtii stáhta. Diggegottis stáhta vuoittáhalai ja guoddalii lágamánneriektái. Stáhta vuoittáhalai lágamánnerievttis ge ja guoddalii Alimusriektái. Alimusriekti doarjjui stáhta. Jovsset Ánte Sara guoddalii ášši ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddi. 

Dál lea ožžon reivve gos gáibidit njuovvat 75 heggii, eaige dáhtu vuordit maid ON cealká.