Jovsset Ánte stuorraoabbá Máret Ánne Sara čájeha daid measta 5000 vuolláičállagiid man geige ihtin Stuorradiggái. Vuolláičállit gáibidit vuordit bággodoaimmaid čađaheames dassái go ON Olmmošvuoigatvuođalávdegoddi cealká ášši.

Jovsset Ánte ášši lea 3 jiena duohken – Stuorra oabbá jođus Stuorradiggái

Jovsset Ánte oabbá Máret Ánne Sara lea dál Oslos ja áigu ihtin čuovvut maid Stuorradiggi mearrida vielljas ektui. Son dáhtu geiget 5000 vuolláičállaga Stuorradiggái. 3 jiena dárbbaša vel Sosialisttalaš gurutbellodat, vai Stuorradiggi állanivččii Jovsset Ánte beallai. Govven: Ánne Biret Anti

– Mun doalvvun Norgga Stuorradiggái 5000 vuolláičállagiid, mat čájehit ahte eat dohkket dán olmmošmeahttun illasteami Jovsset Ántes, sámi kultuvrra ja sámi rivttiid vuostá, lohká son.

Ii illut Stuorradiggái

Sámi Ođasmagasiidna deaivvada Máret Ánne Sarain boradanbáikkis Oslos. Telefuvdna čuodjá čađagaskka. Journalisttat sihke Norggas ja olgoriikkas riŋgejit sutnje. Máilbmi lea fuomášišgoahtán ášši.

Máret Ánne ii illut dán mátkái, muhto dovdá ahte ferte vuolgit guldalit maid Stuorradiggi mearrida dás. Ihtin iđđedis dii 10:s čoaggana Stuorradiggi meannudit ášši man Guovddášbellodat, Bargiidbellodat ja Sosialisttalaš gurutbellodat leat ovddidan Stuorradiggái. Sii dáhttot stáda vuordit čađahit bággodoaimmaid nuorra boazodoalli Jovsset Ánte Sara vuostá. Su bággejit njuovvat 350 bohccos 75 heggii, go stáda lea geahpedeame boazologu Finnmárkkus. Vihtta jagi lea Sara dorron bisuhit ealus. Sihke diggegotti- ja láhkamannerievtti vuittii. Alimusrievtti vuittii stáhta, ja dál eai dáhtošii vuordit dassái go ON meannuda Sara guoddaleami.

– In duostta árvvoštallat movt manná. Dat lea oba ilgadis dilli ahte ovtta olbmo eallin, boahtteáigi ja boazosámiid riektesihkarvuohta galgá meannuduvvot dego báberáššin, man vuođđun lea kolonisttalaš láhka, diehtemeahttunvuohta ja politihkalaš alimusriekteduopmu. Ja lea balddihahtti ahte sii geat mearridit Jovsset Ánte áššis eai dovdda sámi kultuvrra, eaige ipmir min eallima ja duohtavuođa. Go lean hupman stuorradiggeáirasiiguin geat dál vielja juogo gomihit dahje besttet, de vásihan ahte ferten álgit álggu rájes čilget sihke boazodoallu ja ášši. Dat lea dássi man vuođul sii dál áigut mearridit sihke olmmošvuoigatvuođaid, sámi kultuvrra ja olbmo eallima Ferten lohkat nugo jurista Ánde Somby, lea balddihahti go kultuvrralaš analfabehtaid gieđaid gaskkas lea sihke eallin ja boahtteáigi, lohká Sara.

 

Gielastuvvan

Sutnje lea vuoigatvuohta dearvvašvuhtii ge dehálaš. Dan lea son iežas ođđa dáiddačájáhusain “Gielastuvvan” čalmmustahttime.

­– Dán bággoproseassas eai leat olbmuid obage vuhtiiváldán. Oalát badjelgehččet ahte min álbmogis maid lea vuoigatvuohta oadjebasvuhtii ja dearvvašvuhtii. Dát ášši lea nu čuohcan. Jus dál lohká Stuorradiggi ahte dáhtut njuovvat viellja ealu, ovdalgo ON cealká áššis, de dohkkehit ja effektiviserejit ođđamállet koloniseren apparahta man min guovllu máilbmi ii leat vel oaidnán. Láhkahálddašeaddji fápmu lea ráhkadan lága máid mii eat dohkket, čađaheaddji fápmu veahkaválddiin stivre ja dubmejeaddji fápmu ges doarju dan. Dál lea Stuorradiggi ehtalaččat veardideame ahte dohkkehit go dákkár struktuvrralaš vealaheami. Jus dahká, de  stáhta “buhtis gieđaiguin” sáhttet cuvken olbmo eallima, rivvent sus opmodaga ja birgejumi, rábastit mis eret buot rivttiid, árbevieru ja kultuvrra. Jus dat dohkkehuvvo, de in dieđe movt dáinna šat birge. De gal balan min boahtteáiggi ektui.

 

Sámediggi geige cealkámušastis Ráđđehussii


Sámediggepresideanta Aili Keskitalo ii boađe ieš Stuorradiggái SÁMi Ođasmagasiinna dieđuid mielde. 

Sámediggi lea maid sajis ihtin go Stuorradiggi meannuda galgá go Jovsset Ánte ealu bákkus njuovvat, vai galget go vuordit dassái go ON olmmošvuoigatvuođa lávdegoddi cealká áššis. Sámediggepresideanta Aili Keskitalo ii leat SÁMi Ođasmagasiinna dieđuid mielde ieš Stuoradikkis geigeme Sámedikki cealkámuša. Lea dievasčoahkkinjođiheaddji gii geige Sámedikki cealkámuša ja gáibádusa vuordit čađaheames bággodoaimmaid ovdal ON meannuda ášši.

Sosialisttalaš Gurutbellodat dieđiha Facebookas ahte ášši lea golmma jiena duohken. Olles mannan vahku leat sámepolitihkkárat viggan čilget stuorradiggepolitihkkáriidda ášši, ja manne lea nu dehálaš vuordit. NSR Beaska Niillas gii ieš finai Oslos akšunereme, muitala veadjemeahttun olahit Kristtalaš Álbmotbellodaga stuorradiggeáirasiid ságaide. Lea KÁB mii dál jáhkkimis mearrida áššis.

– Eat leat fáhten Kristtalaš Álbmotbellodaga ságaide.Eai vástitge min. In dieđe lean go beahtahallan. Sii sáhttet ain dahkat riekta ihtin, muhto imaš gal lea go eai oro olmmošvuođas berošteamen. Oaidnit leš ihttábeaivve. Ja de leš oaidnit guhtemuš lea “rivttes beale historjjá”, lohká Beaska Niillas.


Beaska Niillas lea geahččalan gávdnat ságaide Kristtalaš Álbmotbellodat áirasiid. Dássážii ii leat lihkustuvvon. Preassagovva.

 

Kristtalaš Álbmotbellodat ii searvva jearahallamii

Kristtalaš Álbmotbellodaga stuorradiggeáirasa Steinar Reiten, geas lea ovddasvástádus bellodaga boazodoallopolitihkas, ii dáhtu searvat jearahallamii. SMSas čállá ahte ii ipmir manne ášši ii leat baicce guoddaluvvon Eurohpalaš olmmošvuoigatvuođaduopmostullui Strasbourgii, go Norga lea dohkkehan Eurohpalaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaid ja čuovvula duomuid maid doppe celket. Dasto lei Norga maid geavvat vuordit bággodoaimmaid čađahit dassái go doppe celko duopmu, čállá Reiten. ON olmmošvuoigatvuođalávdegottis Genevas ii leat álbmotrievttálaš láhkavuođđu dárkkistit dahje muktit Norgga rievtti ja duopmocealkámušaid, čállá Reiten SMSas.