Marie Louise Somby govven
Máret Ánne Sara iežas ođđa dáidagin "Gielastuvvan" mas váldá ovdan daid psyshkalaš beliid boazodoalus. Preassagovva: Marie Louise Somby

Dieđiha akšuvnnaid jus stáda boahtá bákkus njuovvat

Njeallje jagi lea stuorraoabbá Máret Ánne Sara veahkehan Jovsset Ántte doarrut stáda vuostá. Vaikko buohkat leat váiban, de ii loga iežaset goassege vuollánit. – Jus fal bohtet bákkus njuovvat vielljan ealu, de dat ii dáhpáhuva jaskatvuođas.

– In leat duššiid dihte geasehan máŋgačuođi bohccooaivvi miehtá máilmmi. Mun lean olles sielu bidjan dán áššái ja joatkkán dassái go vuoitit dahje juo dassái go ii leat šat vuoibmi, šuohkiha okta sámi beakkáneamos proteastadáiddáriin Máret Ánne Sara SÁMi ođasmagasiidnii.

Loga jearahallama Jovsset Ánte Sarain

Ceggii máŋga čuohte oaivvi vieljas dihte

Go Jovsset Ánte vuosttaš geardde 2014 oaččui dieđu geahpedit boazologu 150 heakkas 75 heggii, de čáhpodii máilbmi, ii dušše Jovsset Ánttes, muhto olles bearrašis. Oabbá, Máret Ánne, gii lea dovddus dáiddár, bargagođii dáiddalaččat áššiin: Geasehii máŋga čuođi njuoska bohccooaivvi ja borddii daid Sis-Finnmárkku diggevistti olggobeallái, go unna vieljaš manai áššái stáda vuostá. Go stáda vuoittáhalai ja guoddalii ášši lágamánneriektái, de Máret Ánne dollii oivviiguin Tromsii ja Hålogalándda lágamánneriektái. Dan botta go stáda guoddalii ain viidásit alimusriektái, háhppehii Máret Ánne heŋget oivviidis Documentai Duiskkas, máilmmi deháleamos dáiddačájáhussii - ovdal go de levgii daid Stuoradikki olggobeallai, justa oktanaga go viellja lávkii alimusriektái.

– Lei lihkku ahte mus lei dát vejolašvuohta, vuolgit Documentai, ja olles máilbmái muitalit movt stáda láhtte boazosápmelaččaiguin, sámi rivttiid ektui, min álbmogiin ja olbmuiguin. Ja dál ain viidásit, movt dáppe struktuvrralaččat, vel Alimusrievttis ge, badjelgehččet sihke boazodolliid, NBR ja Sámedikki. Mearridin álggu rájes jo ahte dán dáidaga in čájet suohttasa dihte, dát lea nu duođalaš ášši ja čuovvu viellja ášši. Dáin oivviin lea nu garrá vuoigŋa ja dat hupmet čuoddjilit, čilge Máret Ánne.

Govven: Roger Manndal
Maret Anne Sara lea juohke dikki oktavuođas čájehan oaiveskálžžuid. Dá lea olggobealde Stuoradikki go viellja doarui stáda vuostá Alimusrievttis. Govven: Roger Manndal

Ii duostta jearrat maid dahká

Dál lea gollan njeallje jagi ja Alimusriekti doarjjui stáda. Gieskat bođii diehtu ahte stáda bákkus njuovvá Jovsset Ánte ealu, jus ieš ii geahpet boazologu ovdal ođđajagi.

–  In hálit oba jearrat ge áigu go njuovvat, go dat lea nu lossa mearrádus man viellja okto šaddá dahkat. Jus son ii njuova, de sáhkut sturrot, ja jođánit čoggojit. Jus ii nagot máksit, sáhttá vel gártat giddagassii. Nuppe dáfus jus nagodit bágget vielja njuovvat eaktodáhtolaččat, de in jáhke ášši bisánit dasa. Dat lea dušše álgu ja min oktasaš riektevuođđu lea duššindahkkojuvvon. 

Ášši leamaš garas psyhkalaččat sihke Jovsset Ántii ja bearrašii. Mannan vahkkoloahpa bovdii Mari Boine Máret Ánne joavkkuinis lávdde ala, NSR ávvudoaluid oktavuođas.

– Čájehin oasáža iežan ođđa dáidagis, mii lea psyhkalaš, olmmošlaš beali birra. Mun dáhtun čájehit movt eiseválddit bonjaduvvon lágaiguin ja giellásiiguin illastit viellja ja min álbmoga. Sis ii leat makkárge jierpmálaš ágga dahje akademalaš coakci čuoččuhit ahte viellja goarida boazodoalu ja billista eatnamiid. Dan vuođul billistit su eallima ja birgejumi. Sii han ieža rievidit ja billistit visot min guovlluid ruvkkiiguin, bieggamilluiguin, barttaiguin, gávpogiiguin ja buot lágan sisabahkkemiiguin. Ii leat ortnegis iige dohkálaš láhttet ná unna álbmogaččain, rašes kulturguoddi ealáhusain ja ovttaskas olbmuin. Sii njuolgut uhkidit ja terroriserejit mu vielja ja min ealáhusa, lohká Máret Ánne.

Uhkádus, ballu ja eahpesihkkarvuohta

Máret Ánne deavdá dál 35 jagi. Son lea masá logi jagi boarrásat go Jovsset Ánte. Son dovdá dieđusge stuora ovddasvástádusa vielja ektui.

– Mii čuožžut rivttiid haga. Viellja lea uhkádusaid, baluid ja eahpesihkarvuođa vuolde eallán maŋemus 4 jagi. Mun balan movt suinna manná jus rivvejit sus visot. Dássážii son lea birgen, muhto jus dál vel veahkaválddálašvuođain galgá massit buot, de lea jearaldat movt dat psyhkalaččat čuohcá sutnje. Stáhta ii leat beroštan guorahallat váikkuhusaid dán bággoproseassas, nu ahte doppe ii leat mihkkege vehkiid sutnje ođđa eallima hukset dahje psyhkalaččat heivehit ođđa eallimii. “Gielastuvvon” dát mu ođđa dáidda čujuha justte dasa – movt boazosámit dego mu viellja leat njulgestaga gielastuvvon sihke politihkalaččat, lágalaččat ja movt lágat láhčet riidduid ja heajos oktavuođaid. Mis lea dárbu hupmat psyhkalaš beliid ja obbalaš dearvvašvuođa birra, go mis galgá leat maid riekti eallit sihkarvuođas ja ráfálaččat. Dutkamušat boazosámiid dearvvašvuođa ektui čájehit stuora nođiid ja alla statistihkaid iešsoardimiid ektui, ja nuorra boazodoallit leat erenoamáš rašes dilis. In bala dušše viellja dearvvašvuođas, muhto sevdnjes váikkuhusain olles min servodahkii, lohká Máret Ánne.


Govven: Roger Manndal 

Lohpida akšuneret bággonjuovvamis

Máret Ánne bargagođii garrá vuostebiekkas, go álggii dáiddabargguin, mainna dáhtui fuomášumi ja digaštallama boazosámiid dili ektui. Mediat ledje jaska ja politihkkárat eai namuhan ášši. Dattetge Máret Ánne lea dáid jagiid áigge nagodan hukset ášši ja áddejumi sámi servodahkii. Sámis lea čađahuvvon okta nubbi doarjjaakšuvdna, ruhtačoagginakšuvdna ja dál vel nammačoagginakšuvdna. Dál lea juo ášši leavvagoahtán guhkás olggobeallai Norgga ja nammačoagginakšuvdna leage vuolgán Nederlánddas. Máret Ánne lea maid beassan fitnat Stuorradikkis ságastallame muhtin stuoradiggeáirasiin, muhto stádaministara ii leat vel beassan deaivat.

– In leat su vel bivdán ságaide, muhto áinnas áiggošin deaivat. Addá fámuid go dovddan olbmuin duohta beroštumi, ahte min álbmot lea gullán ja ahte álbmot eai šat dohkket dákkár dili.

Jus Jovsset Ánte ii leat geahpedan boazologu 2019 rádjai, de boahtá stáda čađahit bággonjuovvama. Máret Ánne lohpida dat ii galggat dáhpáhuvvat rieja haga.

– Ii jaskadit gal galgga dáhpáhuvvat. Jus fal stáda boahtá rivvet Jovsset Ántte birgejumi ja billistit su eallima, de dat galgá čájehuvvot ja agibeaivái duođaštuvvot, lohká Máret Ánne.