JOĐUS MÁTTÁS: Sámedikki presideanta Aili Keskitalo lea odne jođus Osloi doarjut Jovsset Ánte Sara ja maiddái doallat sáhkavuoru Pile o' Sápmi Supreme doaluid oktavuođas, maid dáiddár Máret Anne Sara lágida iežas vielljas ášši čalmmustahttimii.

Beaivemohkiin doarju Jovsset Ante

Sámedikke presideanta Aili Keskitalo guođđá dievasčoahkkima beaivái, doarjun dihte Jovsset Ante Sara (25) gii deaivá Norgga Stáhta Alimusrievttis.

Sámedikkis lea dievasčoahkkin dán vahkku Kárášjogas, muhto Aili Keskitalo lea válljen guođđit presideantta stuolu Sámedikki visttis ovtta beaivái, čájehan dihte doarjaga nuorra badjealbmái gii lea Norgga Alimusrievttis guokte beaivvi. Odne lea maŋimuš beaivi.

– Mun gálggan doallat sáhkavuoru Pile o’ Sápmi Supreme doaluid oktavuođas Oslos ja mun áinnas searvvan daid doaluide. Mus eai leat áššit meannudeamis dievasčoahkkimis ovdal go duorastaga, nu ahte finadan beaivemohkki Oslos. Dat lea dat maid mun ollen dál bargat ja go áššelisttu šattai nugo šattai, de ožžon mun dan vejolašvuođa dahkat, muitala Keskitalo.

SÁHTET STUORRA VÁIKKUHUSAT

Sáhka lea nuorra badjealbmá eahpesihkkaris boahtteáiggis ja árbevirolaš boazodoalus, maŋŋel go Stáhta gáibidii Sara vuolidit ealustis 116 bohccos 75 bohccui. Juoga maid Sara ii dohkkehan ja válljii lágastit dainna. Guovdageaidnulaš Jovsset Ante Sara deaivá Norgga Stáhta jo goalmmát háve riektevuogádagas ja lea guktii vuoitán, sihke diggegottis ja maŋimuš lágamánnerievttis, gos duopmu celkui njukčamánu 17.beaivvi 2017. Stáhta guoddalii goittot ášši Alimusriektái, gos ášši meannuduvvo maŋŋebárgga ja odne gaskavahkku.

– Sivva manin háliidan dahkat dan, lea danin go dát ášši lea dakkár mii sáhttá váikkuhit earet eará boazodoalloláhkii. Dat sáhttá ráddjet Eanandoallodepartemeantta barggu boazologu heiveheami oktavuođas, čilge presideanta.

ČUVVON ÁŠŠI

Aili Keskitalo muitala čuvvon ášši ovtta beaivvi go lei lágamánnerievttis Tromssas ja vásihii juoga erenomáža gieđahallama oktavuođas.

– Sámedikke mearrádusat geavahuvvojit riektešiehtadallamiid oktavuođas. Jovsset Ante advokáhta čujuha dasa maid Sámediggi lea cealkán dalle go boazodoalloláhka ásahuvvui ja maiddái čujuhii boazologu heivehanprosessii. Go Sámediggihan ii dohkkehan boazodoallolága ja lea rávven Ráđđehusa eará láhkai meannudit ja eará láhkai bidjat proseassaid johtui boazologu heivehanproseassa oktavuođas. Advokáhta lea beassan geavahit Sámedikki mearrádusaid nannet Jovsset Ante Sara ášši, čilge Keskitalo.

Keskitalo govvida dili erenomážin ja maiddái ođasin Sámedikki vuogádahkii.

– Min mearrádusat sáhttet šaddat riektegáldun ja dat sáhttá váikkuhit dasa ahte mo duomut celkojuvvojit Norggas. Mo lágaid ipmirdit riektevuogádagas ja dat lea hirbmat stuorra ášši, deattuha presideanta.  

(Ášši joatkašuvvá gova vuolde)


Govva: Roger Manndal

MÁŊGGALÁGAN SYMBOLAN

Vaikko Aili Keskitalo ii jáhkke máŋge láhkai sáhtit váikkuhit áššái dál, muhto háliida mátkkoštit Osloi lihkká. Ja son lohká Sámedikki jo váikkuhan áššái iežaset dahkkon mearrádusain.

– Mun sávan sáhtit leat mielde oažžut fuomášumi dán dehálaš riekteáššái ja dan dihte go lea symbolan eará nuoraide boazodoalus ja olles ealáhussii, muhto maiddái olggobealde boazodoalu. Dát lea maiddái muhtinlágan vuoigatvuođaid symbola. Dat mii maid lea hui erenomáš dáinna áššiin, lea go dáiddárat, erenomážit Máret Anne Sara, leat nagodan sámi dáidaga vehkiin čalmmustahttit dán ášši sihke mediai ja maiddái olles álbmogii, čilge son.

ISSORAS RÁMIS

Presideanta oažžu gažaldaga ahte maid son jurddašallá Jovsset Ante Sara birra ja son ii geahččal čiegadit man rámis son lea go 25-jahkásaš boazodoalli lea dolvon ášši gitta Alimusriektái.

– Mun lean issoras rámis go mis leat sámi nuorat geat eai leat vuollánan. Go mun jáhkkan diekkár dilis sáhttá olmmoš jurddašit ahte šaddá beare váttis dahje lossat. Don fertet leat varra oalle nana olmmoš go don duostat ja čuoččuhat iežas vuoigatvuođaid, vaikko Boazodoallohálddahusas, Eanandoallodirektoráhtas ja Eanandoallodepartemeanttas muitalit ahte dus eai leat vuoigatvuođat ja oaivvildit du verrošeamen. Dát gáibida buori iešdovddu ja dus ferte leat nana gullevašvuohta boazoealáhussii. Ja mun sávan ahte son oažžu doarjaga sihke bearrašis ja muđui servvodagas, dadjá Keskitalo.

ŠADDÁ HISTORJJÁLAŽŽAN

Keskitalo goittot sávvá buot eanemus ahte ášši dál loahpahuvvo ja ahte duopmu celko ovdal juovllaid, vuoi buohkat ožžot juovlaráfi. Seammás sávvá son ahte oažžut bohtosa mainna son ja sámi servvodat sáhttá eallit.

Oainnatgo doaivaga áššis?

– Fertet leat doaivva go son lea vuoitán jo guktii. In sáhtte jáhkkit ahte eai leat leamaš čeahpes fágaolbmot dalle árvvoštallamen dan ášši. Muhto lea hui gelddolaš, dovddasta presideanta.

Beroškeahttá vuoitágo dahje vuoittáhallágo Jovsset Ante Sara, de lea jo mielde historjágirjjiin, dušše iežas roahkkatvuođain lágastit Stáhta vuostá.

– Jus son vuoitá, de galgá das mu oainnu mielde lea váikkuhusat boazodoalloláhkii, mii ferte ođasmahttot. Dát gomiha eiseválddiid vuođu boazologu heivehanproseassas. Ja jus son vuoitá, de dat muitala ahte mis sámedikki bealis lei riekta ja mii leat cuiggodan sihke lága ja proseassa. Dát nanne maiddái min jáhkehahttivuođa, loahpaha Keskitalo, gii lohká áigut geahččalit ollet čuovvut maiddái ášši Alimusrievttis maŋŋel iežas sáhkavuoru Pile o’Sápmi doaluid oktavuođas.