Anastasia, Aleksander ja sudno skihpárat Ársjoga gilis, 1961. Govva lea Anastasia priváhta arkiivvas.

Anastasia ráhkisvuohta

Lei čába geassebeaivi 1960. Ársjohka. Ársjoga gilli lea Barents meara gáttis, guovdu Guoládatnjárgga, buori luossajoga johkanjálmmis. Nuorra Anastasia ja su ráhkis Aleksander čohkahallaba dollagáttis bassimin váras luosa. Vilges buoidi šnjiriha luossabihtás, goaiku dollii. Nuora guovttos geahččaba nubbi nubbái ráhkkásaš čalmmiiguin. Soai leaba lihkolaččat.

“Duojáris gieđat”

RDM - Sámiid Vuorká-Dávvirat Kárášjogas lea ráhkadan čájáhusa Anastasia Mozolevskaia birra. Čájáhus “Duojáris gieđat” muitala Anastasia, su álbmoga ja ruovttuguovllu historjjás, sámiid rahčamušain ja vuoittuin. Muhto eanemusat dat čájáhus muitala ráhkisvuođa birra sámi árbái, sámegillii, duodjái ja Sámeeatnamii.

Čájáhus rahppo guovvamánu 27.beaivve dii. 18.00.

Go Aleksander bođii vuosttas háve Ársjohkii militearahárjehallamii, de ii vuordán deaivat doppe ná čába čuvgesvuovttat sámenieidda. Nuora guovttos ráhkásmuvaiga vuosttas geahčastagas. “Vuolggátgo munnje eamidin?” – jearai Aleksander. “Áinnas!” – lei Anastasia vástádus. 

Anastasia lei áiddo geargan alitoahpu eksámeniiguin ja bođii geasselupmui ruoktot, Ársjohkii. Ii leat šat go jagi vel studeret, de lea son ollesoahppan oahpaheaddji. Ársjoga gili ruoná guolbanis lea váhnemiid dállu. Anastasia illuda orrut geasi mearragáttis, bivdit luosa, suidnet, veahkehit eatni, duddjot, deaivat oappáid, vieljaid ja skuvlaskihpáriid. Muhto lei galgamuš deaivat nuorra soalddáha, geainna son náitalii dan gease.

Boazodilis dáloneallimii

Anastasia riegádii 1935 Pavlov-badjesohkii Dálvesiiddas. Dat báiki lei bearraša dálveorohat siseatnamis. Juohke giđa bearaš bohccuiguin jođii máŋgalogi miilla geasseorohahkii mearragáddái, Ársjoga gillái. Anastasia riegádii maŋeščavčča ja lei moattemánnosaš go bearaš johtigođii davás mearragáddái. 

Su bearaš lei doložiid rájes birgen bivdduin, guolástemiin ja boazodoaluin. Anastasias ledje njealje vielja ja guokte oappá. Daid áiggiid sápmelaččain ledje stuorra bearrašat.      

1930-logus Sovjetlihttu bijai johtui ekonomalaš nuppástusaid. Ovttaskas olbmuin ii šat sáhttán leat mihkkige priváhta opmodagaid. Visot bohccot, reagat, dávvirat, nuohtit, sáimmat ja buot maid Anastasia bearaš oamastii ja geavahii beaivválaččat šadde sii juogadit buot olbmuiguin. Dan rájes stáhta oamastii visot. Dat lei áigi Sovjetlihtus, man gohčodit kollektiviserenáigin

 


Árasjoga guolbba ja boares hávdeeana, 2018. Govva: Aleksander Stepanenko.

.    

1938 eiseválddit mearridedje heaittihit Anastasia ruovttubáikki, Dálvesiidda. Buohkat bákkus fertejedje fárret mearragáddái Ársjohkii. Doppe sápmelaččat eai goassege ovdal orron dálvviid. Garra dálvestoarpmat ja biekkat leat bosson Ársjoga guolbana báljisin. Doppe lei lossat orrut dálvviid. Mii sáhttit otná beaivvi čalmmiiguin imaštallat ja hirpmástuvvat jus mahkáš jurddašit ahte ovdamearkka dihtii Máhkarávjusiida Kárášjogas livččii bággehallan fárret Máhkarávjui ja orrut doppe birra jagi eaige beasaše šat goassege dálveeatnamiidda Kárášjohkii… Muhto ná geavai Pavlov-sohkii ja buohkaide earáide Dálvesiiddas.     

Oahpaheaddjin           

Juo 1920-logu rájes Sovjetlihtu eiseválddit háliidedje skuvlet oahpaheddjiid davviguovllu álgoálbmogiidda. Dan nammii lei ceggejuvvon Davviálbmogiid allaskuvla Leningrad-gávpogii (otná gávpotnamma lea Sankt Petersburg). Doppe álgoálbmotnuorat miehta Davviguovllu, Sibirjjás ja Ruošša Gáiddus-Nuorttas gazze alitoahpu ja ledje mielde álgoálbmotgielaideaset dutkamis ja čállinvugiid ráhkadeamis. Stáhta mávssii visot olggosgoluid orruma, oahpu ja mátkkošteami ovddas. Eaktu lei ahte oahpu maŋŋá oahpaheaddjit fertejedje máhcat ruovttoguvlui ja bargat oahpaheaddjin. Sii eai sáhttán válljet eará bargoeallima eará sajis máilmmis.

Mánáidskuvlla maŋŋá Anastasia ja eará su ahkásaš Ársjoga mánát sáddejuvvojedje internáhttii Gremiha-gillái, mii lei moadde miilla nuorttas Ársjogas. Dohko ii sáhttán beassat eará láhkái go mearrafatnasiin. Skuvlaluomuin beasai Anastasia finadit ruovttus.

18-jahkásažžan Anastasia vulggii Davviálbmogiid allaskuvlii Leningradii. Máŋggat eará sápmelaččat miehtá Guoládaga bohte maŋážassii dohko gazzat oahpaheaddjioahpu, maiddái Anastasia unna oappáš Nina. Anastasia álo liikui hástalusaide ja válljii studeret kemiija ja biologiija. Son áiggui duođaštit alccesis ja earáide ahte son basttii váttis ja hástaleaddji fága oahppat ja oahpahit. 

Duoddarat ja liegga máttabalvvat 

(lieggariikka honnet)

Anastasia gearggai alitoahpuin 1961. Maiddái su isit Aleksander lei geargagoahtán militearabálvalusain Guoládagas. Daid áiggiid bákkolaš militearabálvalus bisttii guokte jagi. Aleksander lei eret Azov mearragáttis Mátta-Ruoššas, Čáhppes meara lahka. Son navddii ahte Anastasia vuolggášii su mielde liegga balvvaid vuollái, gos lea šattolaš eana, liegga mearra, honnet ja čába rásit. Muhto Anastasia váibmu lei čadnon davás. Son ii sáhttán guođđit Sámi. Son fertii bargat oahpaheaddjin Kirovsk-gávpoga skuvllas guovdu Guoládatnjárgga, gos leat alla Hibiny várit ja viiddis duoddarat. 

Aleksander manai okto. Anastasia váibmu čierui. Su ráhkisvuohta Sápmái lei dál sutnje jeđđehussan. Soames gesiid finai son gálledeamen Ársjoga, gos ráhkisvuohta Aleksanderii buollái ja gos su sámi ruoktu lei. Duojáris nisu, Anastasia oahpahalai duddjoma eatnistis ja soga nissoniin. Son goarui, duddjui ja hervii dujiidis čába bearralhearvvaiguin. Ráhkisvuohta báittii su dujiin ja hearvvain ja illudahtii buohkaid, geat atne su giehtadujiid.

Lujávrái

1960-logus Sovjet eiseválddit bidje ođđa politihka johtui. Ulbmil lei sentraliseret ja oažžut buoret kontrolla viiddis Ruoššariikka badjel. 1968 lei mearriduvvon ahte Anastasia ruovttubáiki Ársjohka fertii heaittihuvvot, nu maiddái máŋggat eará unnit sámi gilážat miehta Guoládatnjárgga. Ársjoga sámit bággehalle eret fárret mearragáttis, máŋgačuođi kilomehtera duohkái siseatnamii, Lujávrái. Fárrui ii sáhttán váldit eará go atnudávviriid. Dálut, áittit, fatnasat báhce Ársjohkii. Olbmot fertejedje fas oktii guođđit ruovttubáikki ja visot maid ledje huksen ja ráhkadan máŋgalogi jagis. Máttuid hávdeeana bázii divššokeahttá Ársjoga guolbanii. Ársjohkii eai lean geainnut. Dohko sáhtii beassat dušše stuorát mearrafatnasiin garra Barentsmeara mielde.

Lujávri lei ársjohkalaččaide ja eará báikkiin fárrehuvvon sámiide amas. Sii geain ledje fuolkkit Lujávrris, ledje lihkolaččat. Earát fas fertejedje heivehit iežaset ođđa báikái, ođđa sámi suopmanii, ođđa eallinvuohkái geađgeblohkkadáluin. Ná gárttai Lujávri 1960-logus stuorámus sámi báikin. 

Duodji ja sámi lihkadus

Áiggit golle. 1980-logus badjánii sámi lihkadus Ruošša bealde, nu go Davviriikkain ge. Anastasia eatnigillii lei ráhkaduvvon čállinvuohki. Ná šattai gielddasámegiella buot Ruoššabeale sámiid čállingiellan, beroškeahttá suopmanerohusain. Lujávrri internáhtaskuvllas álggahuvvui sámegiela oahpahus, moadde diimmu vahkus. Sámi kulturvahkut, sámi giellabeaivvit, sámi duodjemárkanat miehtá Guoládaga álge lágiduvvot jahkásaččat. Anastasia lei mielde. Son oassálasttii vuosttas sámi searvvi, Guoládaga Sámi Searvvi vuođđudeapmái 1989, vaikko eiseválddit vigge ge guđe láhkai caggat searvvi ceggema. Anastasia nuorat oabbá Nina lei ollu jagiid Guoládaga Sámi Searvvi jođiheaddjin. Olles Sápmi dovdá Nina Afanasieva, gii lea áiggiid čađa leamaš nana sámi politihkar Ruošša bealde. 

Anastasia ráhkisvuohta duodjái movttiidahtii su johtit olbmuid mielde jearahallamin duddjonteknihkaid ja hearvvaid birra. Son finai museaid ja arkiivvaid vuorkkáin Ruoššas ja olgoriikkas. Son čohkkii dieđuid, govaid, minstariid. Ruoktot boađedettiin son goarui ja duddjui, válddii atnui boares bearralhearvvaid, ovddidii sámi bivttasteami. Son lei njunnošis ealáskahttimin sámi gákteárbevieru.

Njunuš duojár

1990 Lujávrri ámmátskuvla hástalii Anastasia oahpahit duoji. Skuvllas lei boazodoallu ja eará ámmáhiid oahpahus, muhto duodji ii vel oahpahuvvon. Duddjon lei Anastasiai  astoáiggi buđaldus. Ámmátskuvllas son beasai dahkat duoji iežas ámmáhin. Anastasia barggai duodjeoahpaheaddjin 17 jagi. Dan áiggis son skuvlii máŋga buolvva čeahpes duojáriid, ráhkadii oahpponeavvuid, čálii máŋga girjji sámi bivttasteami, duddjoma ja bearralhervema birra. Olusat oaivvildit ahte Lujávrri ámmátskuvla, mii odne gohčoduvvo Northern National College, lea Anastasia stuorámus muitomearka.

Beaivenieida

Anastasia oahppit muittašit ahte son muitalii oahpahusdiimmuin ollu sámi máidnasiid ja muitalusaid sámi historjjás. Dat dagai su duodjeoahpahusa gelddolažžan. Nuortasámiin leat máidnasat Beaivenieiddas, gii oahpahii olbmuide hearvadujiid. Ná lei maiddái Anastasia, dego Beaivenieida, gii ráhkisvuođainis nannii sámiid duodjemáhtu, oahpahii bearralhervema ja gáktegoarruma ja gáktegeavaheami. 

Anastasia lei áŋgiruššamin sámi duoji čájehit máilbmái. Son lei mielde lágideamen stuorra čájáhusa Arts of the Arctic Ruonáeatnamis, Alaskas, Kanádas, Sámis ja Jakutskas (Sibirjjás, Ruoššas) 1990-1993. Soaitá lei dat čájáhus, mii mobiliserii Anastasia ja eará duojáriid cegget iežaset duodjeorganisašuvnna. Čeepes’ saam’ (Čeahpes sámit) lei vuođđuduvvon Sámi álbmotbeaivve 6.2.1993. Anastasia válljejuvvui jođiheaddjin ja jođihii organisašuvnna ollu jagiid.

Son elii guhkes eallima. Gii diehtá, leigo son goassege gáhtan ahte ii vuolgán liegga máttabalvvaid vuollái nuorran. Muhto muitaluvvo ahte go Anastasia lei eret vádjoleamen, de gullui savkaleamen ráhkis Aleksandera nama.